Ovatko eläkemaksut hyvä sijoitus?

Eläkeläinen kuulee eläkemaksujensa tuottoprosentin

Minä olen tähän mennessä kartuttanut työeläkettä sen verran, että näillä näkymin saisin eläkettä huimat 707 €/kk. Vertailun vuoksi, hunsvotti joka ei ole tehnyt päivääkään rehellistä työtä saa takuueläkkeen 775 €/kk. No, toki minäkin saan vähintään tuon takuueläkkeen, mutta se tarkoittaa, että kaikki tähän mennessä maksamani eläkemaksut ovat tavallaan menneet hukkaan. Tarkkaa summaa maksetuista eläkemaksuista en löytänyt mistään, mutta eläkeotteesta laskin, että olen saanut palkkoja noin 500 000 euroa urani aikana, joten eläkemaksujen suuruusluokka on yli 100 000 euroa. Noita rahoja en siis tule koskaan saamaan takaisin. Tulevaisuuden eläkemaksuihin minulla on sentään jonkin verran sananvaltaa koska olen nykyään yrittäjä.

Eläkelaskuri kertoo, että jos jatkaisin eläkemaksujen maksamista 12 000 euroa vuodessa seuraavat noin 23 vuotta (66-vuotiaaksi asti), olisi eläkkeeni noin 2000 euroa/kk. Eläkkeisiin tehdään inflaatiotarkistuksia, joten periaatteessa tuon summan pitäisi riittää elämiseeni nykyisellä elintasolla ihan hyvin. Toki eläkeiät, elinaikaodotteet jne voivat muuttua paljonkin ennen sitä, tässähän ehtii olla viidet eduskuntavaalit ennen eläkeikääni...

Mutta onko eläkemaksujen maksaminen jatkossakaan kannattavaa? Tuo 12 000 euroa vuodessa tekee yhteensä 276 000 euroa. Hyötyni tuosta "sijoituksesta" on 1250 €/kk eli 14 700 €/v suurempi eläke. Minun on siis oltava eläkkeellä lähes 19 vuotta (85-vuotiaaksi), ennen kuin olen edes saanut maksamani rahat takaisin. Vasta sen jälkeen alan saamaan tuottoa sijoitukselleni. Elämäpeli arvioi eliniäkseni 86 vuotta. Tilastokeskus taas 83,7 vuotta. Ei saa elintavat ainakaan huonontua tästä...

Eläkkeelle voi myös jäädä myöhemmin kuin 66-vuotiaana, silloin saa hieman suurempaa eläkettä. Toki vastaavasti ehtii maksaa enemmän eläkemaksuja, ja nostaa vähemmän eläkettä ennen kuin kuolema korjaa. 68-vuotiaana eläkkeelle jäävänä saisin 2375 €/kk eli 19 200 €/v enemmän kuin nyt, mutta eläkemaksuni olisivat vastaavasti 300 000 euroa. Sijoituksen takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, eli 83-vuotiaana alkaisin "tienaamaan" sijoituksellani.

Voisin myös odotella 70-vuotiaaksi asti, joka on tällä hetkellä ylin eläkeikä. Silloin eläke olisi 2620 €/kk, eli 22 140 €/v enemmän kuin nyt. Vastaavasti maksuja olisin maksanut 324 000 euroa. Takaisinmaksuaika 14 vuotta = 84-vuotiaasta alkaen olisin plussalla.

Mutta saahan eläkemaksuilla muitakin etuisuuksia kuin eläkkeen?

Jos maksaisin jatkossakin 12 000 euroa vuodessa eläkemaksuja, saisin seuraavat etuudet:

Työkyvyttömyyseläkettä voisin saada noin 2000 €/kk, ihan mukava summa. Tähän vaikuttaa viimeisten viiden kalenterivuoden työtulot, eli jos eläkemaksu on pieni niin viidessä vuodessa tämä putoaa minimiin 775 €/kk.

Sairauspäivärahaa saisin noin 1850 €/kk. Tähän vaikuttaa edellisen kalenterivuoden työtulot, tai jos työtulot (=YEL-maksut) ovat kasvaneet paljon viimeisen 6 kk aikana, käytetään laskennassa korkeampaa tuloa. Minimipäiväraha on noin 440 €/kk. Tässä pystyy siis periaattessa kikkailemaan, jos tietää että edessä on vaikkapa lonkkaleikkaus joka aiheuttaa pitkän sairasloman, voi sitä ennen maksaa isompaa YEL-maksua ja saada paremman päivärahan. Toki tästä hyötyminen vaatisi pitkän sairasloman.

Ansiopäiväraha/peruspäiväraha: yrittäjäkin voi nykyään jäädä (tai paremminkin jättäytyä) työttömäksi. Tähän riittää, kun lopettaa työnteon yrityksen nimissä ja poistaa yrityksen ALV-rekisteristä. Toki pitää myös kuulua yrittäjien työttömyyskassaan. Yritystä ei tarvitse lopettaa, ja sieltä voi edelleen ottaa rahaa ulos. Ansiopäivärahaa saisin noin 2000 €/kk, ja jossain vaiheessa sitten peruspäivärahaa 700 €/kk. Määrään vaikuttaa viimeisen 15 kuukauden YEL-maksut. Toki IT-alalla on iso riski, että saakin töitä ;)

Vanhempainpäiväraha olisi yli 2200 €/kk, mutta en ole ajatellut hankkia lapsia.

Noista lähinnä työkyvyttömyyseläke on sellainen joka voisi tulla joskus tarpeeseen. Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen ei ole kovin helppoa, siinä pitäisi olla kyvytön tekemään mitään töitä. Muualla maailmassa käytetään vapaaehtoisia työkyvyttömyysvakuutuksia, joissa vakuutusmaksu on huomattavasti pienempi.

Voiko tavallinen työntekijä vaikuttaa eläkemaksujen suuruuteen?

Eläkemaksujen määrä riippuu suoraan bruttopalkastasi. Palkkanauhassasi näkyy vain 6-7 % eläkemaksu, mutta sen lisäksi työnantajasi maksaa noin 18 % lisää. Jos saat palkankorotuksen, joutuu työnantajasi maksamaan myös enemmän eläkemaksuja.

Jos bruttopalkkasi on 50 000 €/v menee valtiolle eläkemaksuja noin 12 200 €/v. Tämän rahan työnantajasi varmaan mielummin antaisi sinulle, mutta se ei onnistu niin kauan kuin olet työntekijän asemessa. Jos ryhtyisit yrittäjäksi, niin vanha työnantajasi luultavasti mielellään maksaisi sinulle tuon vanhan bruttopalkan ja eläkemaksujen yhteissumman, ja vähän päällekin.

Mitä minä aion tehdä eläkemaksujen kanssa?

Minun tarkoituksenani ei ole tehdä töitä eläkeikään asti, vaan enää muutama vuosi. Koska olen yrittäjä, voisin ilmeisesti silti halutessani maksaa eläkemaksuja vaikka kuinka paljon, niin kauan kuin omistan yrityksen. Taloudellisen riippumattomuuden laskelmissani en ole huomioinut mahdollisia eläkemaksuja ollenkaan. Olen laskenut tarvitsevani noin 22 000 euroa omaan kulutukseeni, joten suhteessa siihen joku 12 000 euron vuosittainen eläkemaksu olisi aivan järjetön.

Taidankin tehdä niin, että niin kauan kun teen aktiivisesti töitä, maksan minimi-YEL:iä (laskennallinen työtulo noin 7650 euroa/v, jolloin eläkemaksu on noin 1840 euroa vuodessa), ja sen jälkeen lopetan maksamisen kokonaan. YEL:iä kun ei ole pakko maksaa jos yritykselleni tekemä työpanoksen arvo on pienempi kuin tuo 7650 euroa/v. Molemmissa tapauksissa nuo Kelan etuudet ovat aika lailla minimissä.

Vaikeita kysymyksiä osakesäästötilistä (ja epämääräisiä vastauksia)

Mitä osakesäästötilille voi laittaa?

Tämä on vielä hieman epäselvää, ainakin listattuja osakkeita Suomesta ja EU-alueelta. Luultavasti myös muualta maailmasta.
Teknisesti ei varmaan olisi mitään estettä sille, että tilille voisi ostaa mitä tahansa listattuja arvopapereita, mukaan lukien ETF:iä, optioita jne. Mutta poliitikot haluavat tästä nimenomaan osakesäästötilin, ei mitään likaista "keinottelu-/pörssipelitiliä".

Kannattaako osakesäästötililiä käyttää?

Kannattaa, jos sijoitat pitkällä tähtäimellä, eli et halua rahaa sieltä ulos lähiaikoina. Jos taas haluat elää osinkotuloilla, on halvempaa pitää sellaiset osinko-osakkeet tilin ulkopuolella.

Tuleeko kukaan käyttämään osakesäästötiliä?

Tuskin kovin moni aloittaa osakesijoittamista tämän tilin tulon takia. Ihmisille on jo vuosia toitotettu, että rahastot ovat paljon turvallisempia sijoituskohteita. Voi olla, että pankit tämän tilin myötä rohkaiset ihmisiä enemmän sijoittamaan suoraan osakkeisiin (ainakin jos pankki nappaa mukavan palkkion tästä tilistä...). Jos tilin käyttöönotto on helppoa ja edullista, niin sellaiset henkilöt joilla jo on vähän osakesijoituksia voivat siirtyä tilin käyttäjiksi.

Jos oikesti haluttaisiin "koko kansa" osakesäästämään, niin pitäisi saada verovähennys ansiotuloveroista kun laittaa rahaa osakesäästötilille.

Mitä tapahtuu jos osakesäästötilin arvo on miinuksella kun sieltä ottaa rahaa ulos?

Eli jos olet sijoittanut esimerkiksi 30 000 euroa, ja sijoitusten arvo on nyt 25 000 euroa, mitä tapahtuu kun otat tililtä rahaa ulos? Saatko verovähennyksen tappioista? Se on mahdollista, mutta en ole nähnyt tästä mitään varmaa tietoa.

Onko 50 000 euron raja riittävän korkea?

Vain muutama prosentti suomalaisesta omistaa yli 50 000 euron arvosta pörssiosakkeita, joten ei pitäisi olla ongelma. Lisäksi ei ole mitään estettä sille, että osa sijoituksesta on osakesäästötilillä ja osa sen ulkopuolella.

Miten osakesäästötili toimii käytännössä?

Oma arvaukseni (ja yksinkertaisin ratkaisu) on, että osakesäästötili on erillinen arvo-osuustili. Näin tilille kuuluvat osakkeet on helppo pitää erillään muista, ja tämä aiheuttaa vähiten työtä välittäjille.

Voivatko opiskelijat nyt ostaa ja myydä osakkeita ilman etttä se vaikuttaa tukiin? 

Tästä ei ole vielä selvyyttä. Kela ja verottaja ovat ennenkin laskeneet tulot eri tavalla, joten on hyvin mahdollista että Kela laskee jatkossakin kaikki myyntivoitot tuloiksi vaikka ne olisivatkin osakesäästötilin sisällä.

Miten käy ennakonpidätyksen?

Se todennäköisesti säilyy muille kuin osakesäästötilin käyttäjille. Välittäjä suorittaa ennakonpidätyksen, joten he voivat tarkistaa onko kyseessä osakesäästötili vai ei. Pelkonahan on, että pahat ulkomaalaiset saavat muuten osinkonsa täysin verottomasti.

Entä ulkomaan ennakonpidätykset?

Ne tehdään edelleen, sitä ei voi Suomi estää. Nykyisin Suomen verottaja vähentää ulkomaan ennakonpidätykset Suomeen maksettavasta verosta, mutta ei ole takeita että tämä jatkuu osakesäästötilin kohdalla.

Voiko ulkomaalainen tai ulkomailla asuva avata osakesäästötilin?

Hyvä kysymys. Ruotsin vastaavasta tilistä luin, että sellaista ei voi avata edes ulkomailla asuva ruotsalainen. Ruotsissa asuva muun maan kansalainen varmaan voi.
Olemme EU:ssa, joten Suomi ei voi verottaa muita EU-kansalaisia eri tavalla kuin suomalaisia, joten tilin avaamisen pitäisi olla mahdollista. Mahdollisesti vaatimukset ovat siis: 1) vakinainen asuminen Suomessa, ja 2) EU-kansalaisuus.

Nouseeko osinkojen verotus? Entä toimiiko hankintameno-olettama?

Osinkojen verotus ilmeisesti nousee. Eli kaikki voittorahat mitä osakesäästötililtä otetaan ulos verotetaan 30 % verokannalla, vaikka kyseessä olisi pelkkiä osinkoja (joista muuten menee 25,5 % vero).

Hankintameno-olettamasta ei ole tietoa, voi olla ettei sitä voi käyttää osakesäästötilin yhteydessä. Jos se olisi käytössä, monimutkaistaisi se tilin voiton laskemista. Kun myyt tilillä olevan osakkeen jota olet omistanut yli 10 vuotta, pitäisi osa arvonnoususta kirjata omaksi pääomaksi, ja osa voitoksi. Tietokone toki tekee tuon helposti (varsinkin kun osakkeita ei voi siirtää toiselta arvo-osuustililtä, joten hankinta-ajankohta on tiedossa). Saapa nähdä.

Mitä osakesäästötili maksaa?

Jos osakesäästötili toteutetaan yksinkertaisella tavalla (erillinen arvo-osuustili) ja esimerkiksi Nordnet pystyy näitä tilejä tarjoamaan, voi hinta olla hyvin edullinen tai jopa ilmainen. Osto- ja myyntikulut voivat samat kuin tilin ulkopuolellakin.

Pahimmassa tapauksessa taas vain pankit tarjoivat näitä, ja veloitus on luokkaa 1 % salkun arvosta.

Uskaltaako osakesäästötiliä avata, vai käykö kuten PS-tilille ja sijoitusvakuutuksille, eli verotus kiristyy?

Arvelisin, että mitä suositumpi tilistä tulee, sen turvallisempi se on. Tulevat hallitukset eivät niin herkästi kiristä tilin verotusta, jos vaikkapa 25 % äänestäjistä omaa sellaisen. Jos taas tili jää "rikkaiden veronkiertotyökaluksi", voi verotus muuttua helpommin. Tosin osakesäästötilin veroetu on nykyiselläänkin aika pieni.

Aioinko itse avata osakesäästötilin?

Jos se olisi käytettävissä tänään niin en avaisi, koska minulla ei yksinkertaisesti ole sijoitettavaa rahaa henkilökohtaisella tililläni. Kaikki ylimääräiset rahani olen sijoittanut, ja tulotkin tulevat ensin firmaani ja sieltä ne saa ulos vasta maksamalla veroja, joten minun kannattaa mielummin sijoittaa suoran firman nimissä.

Toki tässä on vielä 1,5 vuotta aikaa ennen kuin osakesäästötilit tulevat käyttöön, joten paljon ehtii tapahtua. Ehkä otan rahaa pois korkeatuottoinen.fi:stä tai Mintosista siihen mennessä. Suorista osakesijoituksista olen enimmäkseen luopunut, mutta voisihan tuo olla ihan kiva pieneen "pörssipelailuun".

Keksitkö sinä lisää vaikeita kysymyksiä osakesäästötilistä, tai onko sinulla parempia vastauksia?

Oletko sinäkin palkkatyön vanki?

Minä olin vielä vuosi sitten palkkatyön vanki. Palkka juoksi kuukaudesta toiseen, riippumatta siitä mitä tein, ja teinkö sen hyvin vai huonosti, teinkö hitaasti tai nopeasti. Jos tein nopeasti, niin silloin löytyi lisää työtä tehtäväksi, eli tein enemmän töitä saaden kuitenkin saman palkan. Palkkani ei siis ollut millään tavalla työni tuloksesta riippuvainen (kunhan jotain tein). Jos tein virheitä, niin siitä syntyy lisää työtä tehtäväksi, joka yleensä veloitettiin asiakkaalta. Minun palkkaani se ei vaikuttanut. Jos tein jotain oikein tehokkaasti ja nopeasti, työnantajani laskutti asiakasta vähemmän (koska firmassa oli pääasiassa käytössä tuntiveloitus). Aika perverssiä, vai mitä?

Muistan ensimmäisen kesätyöni joka oli hieman samanlainen, tosin pahempi; pääosa työajasta meni kahvitauon odotteluun jossain sopessa, piilossa pomoilta ja asiakkailta. Nykyään on sentään netti... ;)

Olin viimeisessä työpaikassani jonkin verran yli viisi vuotta, joka IT-alalla taitaa olla ikuisuus. Sinä aikana työpaikkani työntekijöiden vaihtuvuus on yli 100%, eli enemmän ihmisiä vaihtui kuin siellä oli keskimäärin töissä. Merkki siitä, että on aika itsekin lähteä? Palkkani oli ihan ok, hyvä "asiantuntijan" palkaksi, mutta huono jos lasken itseni "erityisasiatuntijaksi" (nämä ovat Tilastokeskuksen määritelmiä). Suurin ongelma taisi ollakin siinä, että työni on liian monotoonista. Kaipasin vaihtelua elämään. Toki huomattavasti suurempi palkkakin olisi toiminut motivaattorina...

Niinpä ryhdyin yrittäjäksi. Muuttuiko mikään? Tulot nousivat reippaasti; nettotulot vastaavat hyvinkin 100 000 euron/v bruttopalkkaa tavallisena työntekijänä. Työtehtäviini on tullut enemmän vaihtelua. Osa töistäni on puhtaasti tuntilaskutettavaa eli saan maksun oikeasta työstä, en toimistolla olemisesta. Osa taas muistuttaa enemmän palkkatyötä, eli istun toimistolla 7,5 tuntia päivässä tekemässä hommia ja saan maksun siitä. Suhtautumiseni työhön on kuitenkin muuttunut kun en ole sidottu tiettyyn työhön kuin muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan, ja jos työ alkaa maistua puulta, voin vain lähteä. Toki niin voi tehdä palkkatyössäkin, mutta kynnys on selvästi korkeampi. Tietysti mielihyvää tuottaa myös tieto, että olen yleensä parhaiten palkattu henkilö huoneessa :)

No, tekeekö mieli päästä irti palkkatyön kahleista?

Puolen vuoden tilinpäätös

Ihan ensimmäiseksi täytyy myöntää, että olen taas hieman hurahtanut vertaislainoihin, Mintosissa minulla on nyt noin 7% sijoituksistani.

Yritystoimintani on sujunut mainiosti, puolen vuoden myynti (ALV0%) oli yli 60 000 €, josta verojen jälkeen jää käteen yli 44 000 €. Tuo on enemmän kuin työntekijänä sain käteen vuodessa...

Lisäsijoituksia teinkin noin 30 000 euron verran. Sijoitusten tuotto jäi hieman plussalle, vaikka tuntui, että kevät oli aikamoista vuoristorataa pörssissä. Toki nämä "muut kuin pörssisijoitukset" tasoittavat menoa mukavasti.

Mintos-sijoituksia olen tehnyt nyt myös firmani kautta; yrityksillähän on tarkka kirjanpito eli kaikki saadut korkotulot ja lainanlyhennykset pitää kirjata erikseen, joten jostain 10 euron 12 kk lainasta voi tulla 24 kirjattavaa tapahtumaa, ja kirjanpitäjä helposti veloittaa enemmän kirjausten tekemisestä kuin mitä laina tuottaa. Siksi olenkin firman kautta sijoittanut isompia summia (1000 euroa) per laina, ja sellaisiin lainoihin jotka maksetaan kerralla takaisin korkoineen. Korko näissä sijoituksissa on hieman pienempi (8-9 %) kuin yksityisissä sijoituksissani (12-13 %).

GF Moneyn listautumissekoilujen yhteydessä ehdin jo irtisanoa sijoitukseni sinne, mutta kun listautuminen peruuntui, peruutin irtisanomisen eli sieltä tulee jatkossakin 8 % tuottoa rahoilleni.

Kokonaisvarallisuudessa meni 400 000 euroa heittämällä rikki. Tarkkaavainen lukija voi huomata, että alla olevassa kuvaajassa olen korjannut 2013-2014 pääomaa ylöspäin. Rupesin itse ihmettelemään kun yllä oleva "Salkun muutokset" ei täsmännyt varallisuuden kanssa.

Lähitulevaisuudessa on tiedossa minulle täysin uusi aluevaltaus sijoituspuolella, mutta kerron lisää siitä kunhan se toteutuu.

Pikapäivitys: lista sijoituksistani

Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirjaa lukiessani tuli mieleeni, että olisi minunkin rehellistä julkaista lista nykyisistä sijoituksistani, vaikka en mikään sijoitusguru olekaan. Niinpä tässä on alla on lista sijoituksistani:

Sijoitus	Ticker	Nykyarvo (€)
iShares MSCI All Country Asia ex Japan ETF	AAXJ	32474
Xtrackers Russell 2000 UCITS ETF 1C (EUR) ETF	XRS2	25945
Xtrackers S&P 500 Swap UCITS ETF 1C (EUR) ETF	D5BM	24462
iShares Core MSCI Japan IMI UCITS ETF	IJPA	24213
Xtrackers MSCI EM Latin America Swap UCITS ETF 1C	DBX3	21428
iShares MSCI EM Asia UCITS ETF USD Acc Fund	CEBL	21315
iShares MSCI EMU Mid Cap UCITS ETF EUR (Acc)	IS3H	20440
Xtrackers Stoxx Europe 600 UCITS ETF 1C (EUR) ETF	DX2X	20398
iShares MSCI EMU Small Cap UCITS ETF EUR (Acc)	CSEMUS	16964
Xtrackers MSCI Europe Mid Cap UCITS ETF 1C (EUR)	DX2I	15363
Xtrackers MSCI China UCITS ETF 1C (EUR) ETF	XCS6	10062
Xtrackers MSCI India Swap UCITS ETF 1C (EUR) ETF	XCS5	9990
Siili Solutions Oyj	SIILI	8663
Parke Bancorp, Inc.	PKBK	8373
iShares MSCI EMU Mid Cap UCITS ETF	EMUM	8160
Xtrackers MSCI Russia Capped Swap UCITS ETF 1C	DBXV	8092
Intel Corporation	INTC	6883
Xtrackers Stoxx Europe 600 UCITS ETF 1C (EUR) ETF	DX2X	6527
TowneBank	TOWN	6300
Lockheed Martin Corporation	LMT	5437
Xtrackers MSCI Japan UCITS ETF 1C (EUR) ETF	DBXJ	5299
Xtrackers S&P ASX 200 UCITS ETF 1D (EUR) ETF	DX2S	4928
Xtrackers MSCI Africa Top 50 Swap UCITS ETF	XMKA	4596
Xtrackers MSCI Canada UCITS ETF 1C	XCAD	4445
Berkshire Hathaway Inc.	BRK.B	4190
iShares MSCI Canada UCITS ETF USD (Acc) (EUR)	SXR2	3248
Altia	ALTIA	2665
iShares MSCI Australia UCITS ETF USD (Acc) (EUR)	IBC6	1179
Tesla Jan 2019 put @ 200		1000
Mintos		5182
Korkeatuottoinen.fi		10000

Näiden omistusten lisäksi minulla on omistusasunto jossa asun itse, sekä aika (= turhan) paljon käteistä tilillä odottamassa sijoittamista. Lisäksi minulla on velkaa yhteensä noin 145 000 euroa.

Pikapäivitys: taloudellinen riippumattomuus jo aika lähellä

Taloudellisen riippumattomuuden laskurini tuossa oikealla on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, se johtuu siitä että nyt se laskee minun pystyvän säästämään/sijoittamaan hurjat 55 000 euroa vuodessa aikaisemman 20 000 euron sijaan. Tuo 20 000 euroakin on huima summa laittaa säästöön vuodessa; tämä harppaus johtuu siitä että yrittäjänä tienaan (tai yritykseni tienaa) niin paljon enemmän kuin palkkatyössä ja veroprosentti on pienempi kuin työntekijänä.

Laskuri olettaa, että minulle riittäisi 550 000 - 675 000 euron pääoman tuotto kattamaan kaikki menoni. Olen suht pienimenoinen, tarvitsen vuodessa noin 20 000 euroa nettona. Johtuen palkan+halpojen osinkojen edullisesta verotuksesta tuohon riittää noin 22 000 euroa bruttona, eli 3,2-4 % tuotto tuolle pääomalle.

Miljoonan pääomakin voisi olla mahdollinen jos jaksan vielä 6-8 vuotta työelämässä ja pörssi tuottaa kohtuullisesti...


Aloita oma miljoonajahtisi Nordnetissä

Q1/2018: Yrittäjän elämää

Firmastani kertyi ekalla kvartaalilla positiivista kassavirtaa vajaat 10 k€; summa jäi pieneksi, joska joulu-tammikuussa työskentelin vain noin puolella teholla, ja tulot työstä saa vasta jälkikäteen. Lisäsijoituksiin ei siis viime kuukausina jäänyt paljoakaan rahaa.

Normaalilla 37,5 h/viikko työmäärillä laskutukseni olisi jopa 25 000 € per kvartaali, verojen jälkeen. Vuositasolla tähtään noin 100 000 € laskutukseen (ALV 0%), vaikka aionkin pitää pitkän kesäloman. Tuosta pitäisi jäädä verojen jälkeen noin 80 000 € vuodessa elämiseen ja sijoittamiseen, yli tuplat verrattuna siihen mitä tienasin palkkatöissä.

Sijoitusrintamalla vuoden 2018 alku oli yhtä vuoristorataa; aluksi noustiin niin, että salkun arvo hipoi 400 000 euron rajaa ennen kuin pudottiin alle vuodenvaihteen lukemien.

Uusista sijoituskohteista asuntosijoittaminen kiinnostaisi, mutta lähinnä tonttisijoittamisen kautta. Se tuntuu aika sataprosenttisen varmalta, ainakin kun kyse on asuinkiinteistöistä kaupunkialueella. Tontin vuokralainen ei pääse vuokrasopimuksesta eroon muuta kuin myymällä koko talon. Vaikka uusi ostaja ostaisi talon pilkkahinnalla joutuu hän silti maksamaan samaa vuokraa tontista kuin edellinen omistaja. Sijoitusasunnot.com tarjosi vähän aikaa sitten kerrostalotontteja sijoittajille; muuten olisin tarttunut tilaisuuteen muttei ollut niin paljoa rahaa laittaa kiinni (hinnat olivat alkaen 200 000 €). Jos vastaavia tilaisuuksia tulee jatkossa, voisin sijoittaa tällaiseen kimpassa, jos löytyy muita kiinnostuneita.

Yhden "uuden" sijoituskohteen olen löytänyt, nimittäin vertaislainat. Jos joku vielä muistaa, niin minulla on kyllä muutaman vuoden takaa kokemuksia vertaislainoista, eivätkä ne olleet hyviä. Mutta nyt olen uskaltautunut takaisin markkinoille, kun Mintos* tarjoaa takaisinostotakuun, eli jos laina on yli 60 päivää myöhässä, lainan välittäjä maksaa takaisin koko sijoitetun summan ja (siihen asti kertyneet) korot. Riskinä tässä on tietysti että myös lainan välittäjä on maksukyvytön. Siksi sijoitan vain suurinpien lainafirmojen kautta. Lisäksi Mintoksella* on tällä hetkellä kampanja, jossa saa Mogon kautta tehdyistä sijoituksista 1-5% sijoituksen määrästä "bonuksena" heti tililleen.

Blogikirjoitusrintamalla on ollut aika hiljaista koska mielestäni kaikki on jo sanottu... Tiedän jo "kaiken" tarvittavan sijoittamisesta; missään seuraamissani blogeissa ei tunnu olevan mitään uutta ja mullistavaa vaan kaikki on vain saman vanhan toistoa. Minulla on omat suunnitelmani selvillä ja toteutettuna, ja nyt vain odotan että saa enemmän rahaa jotta voin sijoittaa lisää. Indeksisijoittajan elämä on aika tylsää...

*Affiliate-linkki

Voiko kuka tahansa rikastua?

"I don't get lucky; I make my own luck."

Lehdissä on viime aikoina ollut paljon juttuja taloudellista riippumattomuutta havittelevista ihmisistä, ja lukijoiden kommenteissa tulee eittämättä vastaan: "kyllähän tuolla on helppoa kun on saanut perinnön / rikkaaat vanhemmat, ei onnistu tavallisilta ihmisiltä".

Voiko kuka tahansa rikastua, vai vaatiko se hyvät lähtökohdat kuten vanhempien rahallista tukea, perinnön tai lottovoiton?

Vaatiiko rikastuminen ison alkupanoksen?

Minä voin omalta osaltani sanoa lähteneeni käytännössä nollasta. Muutin kotoa noin 20-vuotiaana. Silloin omaisuuteni  koostui suunnilleen oman huoneeni huonekaluista sekä muutamasta tuhannesta markasta säästettyjä kesätyöpalkkoja. Aika varmasti alle 10 000 markkaa eli 1500 euroa.

• Vanhempani eivät maksaneet vuokraani
• Vanhempani eivät maksaneet ajokorttiani
• Vanhempani eivät maksaneet autoani
• Vanhempani eivät maksaneet edes osaa ensimmäisestä asunnostani
• Vanhempani eivät tukeneet minua muutenkaan rahallisesti, poislukien yksi 3000 markan (n. 500 euron) laina, jonka kylläkin sain pitää kun olin aikeissa maksaa sen takaisin.
• En käynyt vanhempieni luona syömässä, pesemässä pyykkiä tms muutettuani kotoa.

Yhteiskunta tuki minua opintotuen+asumislisän muodossa, jota taisinkin nostaa niin paljon kuin siihen aikaan sai eli täydet 55 kuukautta. Opintolainaa en nostanut.

Koko nykyisen omaisuuteni olen siis tienannut ihan itse.

Myönnän, että peruskoulu-/lukioaikaiset kesätyöni sain suhteiden (eli sukulaisten) avulla. Kyse ei kuitenkaan ollut paikoista joista olisi ollut mitään hyötyä myöhemmällä urallani, vaan ne olivat aivan alimman tason työtä ja palkkakin oli vain 1000 €/kk (8h työpäivistä!).

Pitääkö olla tietynlainen ihminen jotta voi menestyä?

Menestymistä helpottaa suuresti se kun luo kontakteja toisiin ihmisiin. Aivan odottamattomia työ-/bisnestilaisuuksia tulee eteen, kun inttikaveri/opiskelukaveri/poliitikkokaveri/rotary-veli/tms kertoo, että kaverin kaverilla olisi tarvetta juuri minunlaiselleni tyypille. "It doesn't matter what you know, but who you know".

Tässä mielessä minä olen aivan väärä ihminen menestymään. En ole ollut yhteydessä ainoaankaan koulu/intti/opiskelukaveriin. En kuulu mihinkään piirein. Minulle ei ole tarjottu huipputyöpaikkaa. Paras työpaikka mitä minulle on kontaktieni kautta tarjottu oli alle 1700 €/kk palkalla. Yksi kaverin kaveri yritti saada minut mukaan selvään pyramidihuijaukseen :D

Onneksi tällainen hyvä kontaktiverkosto auttaa lähinnä tiettyjen työpaikkojen saamisessa, joidenkin säätiöiden edullisen asunnon vuokraamisessa, tms. Mahdollisesti olisin voinut saada jotain mahdollisuuksia sijoittaa listaamattomaan yritykseen verkoston kautta, mutta muuten rikastumiseen säästämisen ja sijoittamisen kautta tämä ei varmaan ole pajoa vaikuttanut.

Lisäksi minä olen aivan järkyttävän laiska. Mottoni on "miksi tehdä se tänään jos sen voi jättää tekemättä huomennakin". Onneksi olen työssäni tehokas, joten kukaan ei huomaa että teen työt nopeasti ja laiskottelen loppuajan...

Miten olen sitten voinut rikastua, pakko olla tuuria?

En sanoisi minulla olleen missään elämänvaiheessa erityisesti tuuria. Ainoastaan siinä mielessä, ettei minua ole kohdannut odottamaton epäonni:

• En ole jäänyt työttömäksi (vain osittain tuuria)
• En ole sairastunut vakavasti/kalliisti
• En ole joutunut hoitamaan/elättämään lähisukulaisiani

Olenko kuitenkin sattumalta tehnyt oikeita valintoja?

• Olen IT-alalla; osittain valitsin sen tulevaisuuden alana, osittain valinta on sattumaa.
• Vanhempani valitsivat asua pääkaupunkiseudulla, joten minäkin olen täällä. Töitä on enemmän, palkat paremmat, mutta kustannuksetkin korkeammat.

Kaikki oikeat valinnat eivät ole sattumaa:

• Avioehto ;)
• En ole hankkinut puolisoa joka ei pysty elättämään itseään
• En ole saanut lapsia (tilanteessa, jossa minulla ei olisi niihin varaa)
• Oman firman perustaminen näyttäisi olevan erittäin hyvä valinta; olisi pitänyt tajuta se jo muutama vuosi sitten..

Toisaalta varmaan on tullut tehtyä huonojakin valintoja?

• Jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi voinut jättää korkeakouluopinnot pois ja valita AMK:n. Olisi päässyt nopeammin työhön kiinni.
• Olin aivan liian pitkään huonopalkkaisessa työssä. IT-alalla on yleistä vaihtaa työpaikkaa parin vuoden välein, jolloin palkkakin nousee "automaattisesti". Voisin siis olla muutaman vuoden edempänä sijoitusurallani.

Sijoittamisessa minulla on kai ollut tuuria?

IT-kuplassa hävisin sen verran, että osa tappioista ehti jopa vanhentua, eli jäivät vähentämättä verotuksessa. Toki osasyynä oli asunnon osto, eli minulla ei ollut paljoa sijoituksia 2000-luvun alkuvuosina. Toisaalta vuoden 2008 romahduksesta selvisin pienemmillä tappioilla, siinäkin syynä asunnon osto (eli myin tuurilla ajoissa).

Kohdalleni ei ole osunut mitään jättipotteja; olen aina hajauttanut sen verran laajasti ettei yhden firman tuplaantuminen olisi paljoa vaikuttanut salkun arvoon. Sijoitusteni arvon kasvu on todennäköisesti seurannut jotakuinkin indeksejä, luultavasti niille vähän häviten.

Yksi oikea valita on ylitse muiden:

Kuluta vähemmän kuin tienaat, ja säästä/sijoita ylijäämä.

Toiseksi tärkein: hanki hyvät tulot.

Miten varmistat ettet koskaan tule rikastumaan?

Älä kouluttaudu, ainakaan mihinkään tarpeelliseen (siis maksavan asiakkaan mielestä tarpeelliseen!) työhön. Asu muuttotappiopaikkakunnalla, älä suostu muuttamaan. Osta sieltä kämppä, lainalla tietysti, koska ne ovat niin halpoja siellä. Jää työttämäksi, koska koulutustasi vastaavaa työtä ei ole lähistöllä. Ja sitä paitsi sosiaalituet ovat lähes yhtä suuret kuin palkka olisi. Asu avo/avioliitossa toisen samat kriteerit täyttävän ihmisen kanssa. Tämä varmistaa sen, että vaikka toinen joutuisikin töihin, pysytte edelleen köyhinä. Hanki lapsia, koska yhtä hyvin voi olla äitiyslomalla kuin työttömänä. Hanki vielä toinen ja kolmaskin, koska "kyllä köyhälläkin on oikeus saada lapsia". Hanki vielä pari koiraa, koska "köyhilläkin lapsilla on oikeus jne..."

2017 - Muutosten aikaa

Taas yksi rahallisesti mukava vuosi takana.

Tulojen osalta kirjanpito muuttui hieman hankalammaksi, kun mukaan tuli oma firma. Olen tässä laskenut viime vuoden tuloihin mukaan saamani palkkatulot, sekä firmani tuloksen verojen jälkeen (yhteisövero ja osinkovero), vaikka en noita veroja ole vielä maksanutkaan.  Uutena osana tässä kuvaajassa näkyy myös maksetut tuloverot ansiotuloista (sekä 2017 oman firman verot), samalla olen korjannut aikaisemmat vuodet niin, että veroissa/säästössä huomioidaan vain ansiotuloista maksetut verot. Muista bloggareista poiketen tässä on vain ansiotuloni; pääomatuloja en laske "tuloiksi" vaan sijoitusten kasvamiseksi.

Kuten näkyy, tuloni nousivat selkeästi edellisvuodesta. Syynä on lähinnä siirtyminen yrittäjäksi; laskutus on suurempi kuin vanha palkkani, ja verotus keveämpää. Tänä vuonna voi sitten mennä vaikka 80 k€ nettona rikki, riippuen työmäärästäni...
Myös menoni nousivat, mutta se johtui vain asunnon hankintaan liittyvistä kuluista. Tänä vuonna palataan menoissa 2016 tasolle, tai alemmaksikin.

Sijoitukset kehittyivät maltillisesti viimeisellä kvartaalilla; lisäsijoituksia tuli sen sijaan tehtyä huimasti tavallista enemmän, kun firmani tuotto jäi suureksi osaksi säästöön.

Nettovarallisuuteni kasvoi noin 17 % vuoden aikana, josta tuoton osuus oli noin 10 % ja loput siis lisäsijoituksia eli säästämistä.

Sijoitusteni jakauma on tällä hetkellä aika lailla se, mitä olen hakenutkin, eli laajasti hajautettu osakemarkkinoille. Se, mitä nyt voisi lisätä on listaamattomat osinkoa maksavat yritykset; niiden osingot kun ovat verottomia kun sijoittaa oman firman kautta.

EVVK, eli tuloverovapaa vuosi 2018

Edellisen kirjoitukseni jälkeen olen alkanut miettimään olisiko mahdollista elää normaalia keskiluokkaista elämää maksamatta penniäkään senttiäkään tuloveroa? Tämä siis niin, että oikeasti elää palkkatuloillaan, koskematta säästöihin.

Suomalaisten tulonsaajien mediaanitulo oli noin 22 000 euroa vuonna 2015, tuo on siis käytettävissä oleva tulo verojen ym jälkeen. Suomalaisten säästämisaste on tällä hetkellä aika lailla nollassa, joten tuo summa kertoo myös keskimääräisen suomalaisen menojen määrän. Sattumalta tuo summa on aika lähellä omien menojeni määrää, kun elän nykyistä pröystäilemätöntä mutta mukavaa elämää.

Koska olen nyt yrittäjä, pystyn itse vaikuttamaan paljonko saan tuloja työstäni, ja sen myötä voin vaikuttaa maksamiini veroihin.

Menot

Olen pitänyt kirjaa menoistani jo kymmenkunta vuotta, joten niiden arviointi on helppoa. Kunhan elämäni uudessa kämpässä vakiintuu, niin uskoisin menoni vuodelle 2018 näyttävän suunnilleen tältä:

Asuminen: 10 200 €
Auto ja liikkuminen: 3000 €
Hankinnat: 1000 €
Ruoka & kotitalous: 4200 €
Vapaa-aika: 2000 €
Satunnaiset: 800 €
Yhteensä: 21 200 € = 1765 €/kk

Tuon verran tarvitsen siis nettotuloja elääkseni. Yllämainittujen lisäksi kuluihini vaikuttavat myös nämä, vaikka eivät kassavirrassa näykään:

Auton arvon muutos: -1000 €
Asuntolainan lyhennys: +5400 €
Asunnon korjausvelan kasvu: -1700 €

Eli oikeastaan kuluni ovat vain 18 500 euroa vuodessa, koska tuon asuntolainan lyhennyksen maksan "itselleni". Maksamalla pois asuntolainani tarvitsisin siis paljon vähemmän tuloja, mutta mennään nyt näillä.

Tulot

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, omasta firmasta ei kannata nostaa enempää kuin 17 000 euroa palkkaa. Minulle tämä ei näyttäisi olevan ongelma, koska voin nostaa palkan lisäksi aika paljon verottomia etuja:

Palkka: 14 300 €
Työmatkasetelit: 300 € (verotonta)
Virikesetelit: 400 € (verotonta)
Päivärahat: 2850 € (verotonta)
Kilometrikorvausten hyöty: 1350 € (verotonta)
Asumistuki: 2250 € (verotonta)
Yhteensä brutto: 21 450 €
Koko vuoden maksettavat tuloverot: 250 €
Nettotulot: 21 200 €

Kokonaisveroprosentti olisi 1,2 %, ei paha. Jos keksin jostain vähän lisää verovähennyksiä, niin saan tuon nollaan, nyt tuossa on vain asuntolainan korot huomioitu. Oikeastaanhan veroprosenttini on 9 % negatiivinen, koska tuo asumistuki tulee valtiolta eikä firmaltani. Eli sen sijaan, että minä maksaisin veroja valtiolle, maksaa valtio minulle.

Vähän riippuen siitä missä asiakkaani ensi vuonna sijaitsevat, voi olla kannattavaa ottaa enemmän työmatkaseteleitä. Setelit ovat verottomia 300 euroon asti, mutta myös 750 eurosta ylöspäin. Silloin voin nostaa vähemmän palkkaa, ja maksaa vielä vähemmän veroja.

Päivärahat ja kilometrikorvaukset on laskettu sen mukaan, että käyn 150 päivää vuodessa asiakkaiden luona, keskimäärin 30 km päässä toimistolta (eli kotoa). Km-korvaus on 41 c/km, mutta autoni kulut lisäkilometreistä ovat alle 25 c/km, joten saan ainakin 15 c/km ylimääräistä puhtaana käteen. Myös julkisilla kulkeminen on paljon halvempaa kuin 41 c/km.

Ai mikä EVVK tuossa otsikossa? No se viittaa Kauppalehden keskustelupalstan samannimiseen keskusteluun.

Miten minimoit tuloverosi yrittäjänä

Laskeskelin tässä miten omasta yrityksestä kannattaa nostaa rahaa ulos. Verojen määrä vaihtelee todella paljon riippuen siitä, miten se tehdään, ja toisaalta yrityksen tilanne määrittelee mitkä tavat ovat kulloinkin mahdollisia.

Huomaa, että X-akseli on nettotulot, eli paljonko haluat vuodessa saada käteen.

Alla on listattu halvimmat tavat nostaa rahaa ulos yrityksestä eri tilanteissa. HUOM: näissä oletetaan ettet saa ansiotuloja muualta kuin omasta yrityksestä.

Valitse oma tilanteesi:

1. Tarvitsen alle 16 000 € käteen

Tämä on paras mahdollinen tilanne. Maksa firmasta itsellesi 17 000 euroa palkkaa, vero tästä on noin 1000 euroa eli noin 6 %. Jos tarvitset vielä vähemmän, ota silti 17 000 euroa palkkaa ja lainaa ylimääräiset rahat takaisin yritykselle. Tähän ei vaikuta firman nettopääoma mitenkään.

2. Tarvitsen yli 16 000 € käteen, ja voin nostaa halpoja osinkoja

Tämäkin on aika hyvä tilanne. Nosta firmasta itsellesi palkkaa 17 000 euroa, ja sen jälkeen ns. halpoja osinkoja (alle 8 % nettovarallisuudesta). Palkan vero on noin 6 %, ja osinkojen vero on 26 % (kun huomioi yrityksen maksaman yhteisöveron). Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 17 % kokonaisverolla. 14 000 € osingot käteen vaatii noin 190 000 € oman pääoman edellisiltä tilikausilta.

3. Tarvitsen yli 16 000 € käteen, firmalla on tuloja, en saa halpoja osinkoja

Firmalla ei siis ole tarpeeksi pääomaa jotta se voisi maksaa halpoja osinkoja sen 17 000 euron palkan lisäksi. Tässä tapauksessa edullisinta on maksaa palkkaa. HUOM: ota kuitenkin halvat osingot ulos, vaikka se olisi pienempi summa. Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.

4. Tarvitsen yli 16 000 € käteen, firmalla ei ole (tarpeeksi) tuloja, en saa halpoja osinkoja

Entä jos firmalla ei ole tänä vuonna tuloja? Ainoat varat ovat edellisten vuosien voitot, joista on jo maksettu yhteisövero 20 %. Sanotaan vaikka, että firmalla on pääomaa 100 k€, ja haluat 30 k€ ulos.
Vastaus riippuu sitä, haluatko jatkaa firman toimintaa, vai oletko lopettamassa?

4.1. Aion jatkaa toimintaa 

Voit nostaa suoraan palkkaa, jolloin firma tekee tappiota (koska ei ole tuloja). Nämä tappiot ovat vähennettävissä tulevien vuosien voitoista. Jos firma tekee jatkossa voittoa, saa se vähentää tappiot, jolloin käytännössä olet maksanut palkastasi vain normaalin palkkaveron, eli saman kuin kohdassa 3.  Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.

4.2. Lopetan firman toiminnan 

Jos firma ei tule jatkossakaan tekemään voittoa, ei tämän vuoden tappioista ole hyötyä. Eli jos nostat normaalia palkkaa, olet ensin maksanut yhteisöveron 20 % ja sen päälle vielä normaalin palkkaveron, eli kalliiksi tulee. 30 000 euroa käteen tarkoittaisi yli 38 % kokonaisveroa. Tässä tapauksessa tulee halvemmaksi nostaa rahat osinkoina, jolloin "kalliista osingoista" 75 %  on ansiotuloa, ja 25 % verotonta. Halvoista osingoista menee 7,5 % veroa, ja niiden maksimimäärä on 8000 euroa jos pääoma on 100 k€. Saat siis 7400 euroa käteen halvoista osingoista, ja loput nostat kalliina osinkoina. 22600 palkkaa käteen. Siis 24 000 euron palkkaa verotetaan kuin se olisi 18 000 euroa, eli maksat noin 1400 euroa veroa. Lisäksi kaikista rahoista on jo maksettu 20 % yhteisövero, 8000 euroa. Kokonaisveroaste on siis 10000/40000 = 25 %, eli kallein vaihtoehto kaikista. Lisäksi kun firman oma pääoma pienenee, vero nousee. Olisi parempi tyhjentää firma pikkuhiljaa, eli halpojen osinkojen kautta. 

Verotuksen tärkeät rajat

Tässä tärkeimmät verojen määrään vaikuttavat rajat. Jokaisen rajan kohdalla verotuksen progressiivisuus jyrkkenee, eli ylimenevän osan veroprosentti on suurempi. Suurimmat hyppäykset ovat 14 000 euron jälkeen, kun marginaalivero hyppää lähes nollasta yli 20 %:iin. 17 500 euron jälkeen vero on jo yli 30 %, eli veroprosentti nousee todella jyrkästi.

11 364 € Ansiotulovähennyksen määrä ei enää kasva

11 833 € Työtulovähennyksen määrä ei enää kasva

14 000 € Ansiotulovähennyksen määrä alkaa pienentyä

14 000 € Sairausvakuutusmaksu (päivärahamaksu) alkaa

n.17 500 € Valtion tuloveroa pitää maksaa tästä ylöspäin

20 060 € Perusvähennystä ei enää saa

n. 28 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee

33 000 € Työtulovähennyksen määrä alkaa pienentyä

36 000 € Lapsivähennyksen määrä alkaa pienentyä

n. 41 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee

Korkoa korolle - kaikkien väärinymmärrysten äiti

Albert Einsteinin sanotaan kutsuneen korkoa korolle-ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Tästä ei ole kuitenkaan mitään todisteita, ja vanhin löydetty maininta tästä lauseesta on vuodelta 1983, eli 28 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö on

Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että jostakin sijoituksesta saatu korko tai tuotto sijoitetaan (yleensä automaattisesti) uudelleen samaan kohteeseen kuin alkuperäinen pääoma. Näin seuraavana vuotena saadaan enemmän tuottoa, vaikka ei ole sijoitettu enempää pääomaa. Oikeastaan on sijoitettu enemmän pääomaa, koska korko lisätään pääomaasi kun se maksetaan sinulle; lainojen yhteydessä puhutaan että "korko pääomitetaan", se tarkoittaa samaa asiaa. Myös esimerkiksi infaatiossa ilmenee korkoa korolle -ominaisuus; jos hinnat nousevat 1% vuodesta toiseen, nousevat ne euromääräisesti enemmän ja enemmän joka vuosi. Samoin pankkitili joka vaan unohdetaan, kasvaa korkoa korolle, kun pankki maksaa korot tilille kerran vuodessa.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö ei ole

Lähes aina kun jossain kerrotaan korkoa korolle -ilmöistä, käytetään esimerkkiä jossa kuukausisäästetään tietty summa esimerkiksi 10 vuoden ajan. Tämä ei liity mitenkään korkoa korolle -ilmiöön. Yksittäinen sijoitus kasvaaa myös korkoa korkolle. Tuo kuukausisäästämisen mukaanottaminen lähinnä hämärtää korkoa korolle -ilmiön vaikutuksen pienuutta, ja ilmeisesti se on tarkoituskin. Korkoa korolle -ilmiö ei ole mikään graalin malja.

Kaikki tuotto ei johdu korkoa korolle -ilmöistä. Nimensä mukaisesti se on vain koron korkoa (eli yleisemmin aiemmin saadun tuoton tuottoa). Eli kun ensin sijoitan 1000 euroa, saan ehkä 70 euroa tuottoa (7%) ensimmäisenä vuotena. Tämä ei ole vielä korkoa korolle. Toisena vuotena saan tuottoa koko 1070 euron summalle, eli 74,90 euroa, josta alkuperäisen pääoman tuottoa on 70 euroa, ja korkoa korolle -ilmiön tuottamaa 4,90 euroa (eli 7% ensimmäisen vuoden 70 eurolle). Toisena vuotena korkoa korolle -ilmiön tuotto on siis alle 0,5%.

Jos sijoittaja saa osinkoja ja sijoittaa nämä rahat uudelleen, saa hän korkoa korolle. Jos hän sen sijaan laittaa kaikki saamansa osingot "hätärahastoon" pankkitilille nollakorolla, ei hän saa korkoa korolle.

Voiko korkoa korolle-ilmiöllä rikastua?

Pelkällä korkoa korolle -ilmiöllä voi rikastua, mutta se vaatii jommankumman molemmat seuraavista:

• Paljon aikaa
• Korkean koron

Kuinka paljon aikaa, kysyt? Kummitätini avasi minulle tilin kun olin vastasyntynyt, eli yli 40 vuotta sitten. Hän talletti sinne ensimmäisinä vuosina pieniä määriä rahaa (muutama sata markkaa), mutta sen jälkeen etäännyimme ja rahan lisääminen loppui. Tili on siis käytännössä vain kasvanut korkoa korolle viimeiset 40 vuotta. Paljonko arvelet tilillä olevan rahaa nyt? Miljoona? Sata tuhatta? Kymppitonni? Edes tonni? Ei, tilillä on noin 300 euroa (ja kyseessä on säästötili, josta ei ole koskaan veloitettu mitään palvelumaksuja). Mikä siis meni vikaan? Korko on toki pienempi kuin pörssisijoituksissa, mutta 70-80-luvuilla tilin korko on kuitenkin ollut 4-5% luokkaa eli ei aivan mitätön. Aloitussumma oli pieni, mutta summasta riippumatta rahamäärä on "vain" noin 5-kertaistunut 40 vuodessa. Eli 1000 euroa olisi muuttunut 5000 euroksi 40 vuodessa, ei mikään elämää mullistava summa.

7% korolla korkoa korolle -ilmiö tuplaa rahasi 10 vuodessa, ja tätä voi tietysti jatkaa vuosikymmeniä. Eli jos aloitat 20-vuotiaana 1000 eurolla, on sinulla kolmekymppisenä 2000 euroa, nelikymppisenä 4000 euroa jne. Miljoonaan pääset jos elät 120-vuotiaaksi. Äh, ei kuulosta hyvältä. Entä jos aloitat kymppitonnilla 20-vuotiaana? Silloin pääset miljonääriksi "jo" alle 90-vuotiaana.

Ongelma rikastumisessa on, että useimpien ihmisten pitäisi monikymmenkertaistaa sijoitusvarallisuutensa ennen kuin heistä tulisi rikkaita. Pelkkä korkoa korolle -ilmiö ei mitenkään riitä siihen.

Kuinka siis rikastun? 

Avain rikastumiseen on jatkuva säästäminen, ja näiden rahojen sijoittaminen tuottavasti. Jos säästät 10 000 euroa vuodessa, on sinulla 30 vuoden kuluttua 300 000 euroa jos et sijoita rahoja ollenkaan. Jos sijoitat rahat 7% tuotolla, ja laitat tuotot turvaan 0%-tilille, on sinulla jo yli 600 000 euroa. Jos sijoitat myös tuotot, pääset miljoonaan 30 vuodessa.

Q3/2017: Suuria muutoksia

Sijoituksissani tapahtui suuria muutoksia kolmannella kvartaalilla, koska ostin itselleni asunnon. Jouduin jonkin verran myymään sijoituksia, sillä maksoin asunnosta noin 30% omalla rahalla. Tästä tulee tietysti ikäviä veroseuraamuksia ensi vuonna maksettavaksi.

Brutto-omaisuuteni arvo lähestyy jo puolta miljoonaa, kun asunnon laskee mukaan; netto-omaisuuteen osto ei pahellin vaikuttanut, tosin varainsiirtoveroon ja pikkuremontteihin kuluu tietysti rahaa. Velkavipu nousi kertaheitolla 27 %:iiin, eli tuosta puolesta miljoonasta 27 % on lainaa ja 73% omaa rahaa. Edellisellä kvartaalilla lainaa oli vielä vain 15 %. Velkavivun lisäämistä hankaloittaa se, että pörssisijoitukseni ovat pääasiassa eurooppalaisissa ETF:ssä, eikä IB suostu antamaan niitä vastaan lainaa.

Salkun arvoon olen huomioinut asunnon ostohinnalla, enkä tule muuttamaan sen arvoa jatkossakaan. Remonttien rahoitusvastikkeet lasken menoksi, eli ne eivät kasvata asunnon arvoa. Asuntolainan lyhennyksen lasken lisäsijoitukseksi salkkuun, ja samalla tietysti velkavipu pienenee. Salkun arvo pinnisti pieneen nousuun kvartaalin lopulla, kun euron arvon nousu hiipui.

Lisäsijoitukset jäivät tällä kvartaalilla minimaalisiksi muista menoista johtuen. Jatkossa kirjanpidossa tulee mielenkiintoista, kun kaikki rahat eivät tulekaan puhtaana käteen omalle tilille, vaan suurin osa on firman tilillä. Pitäisikö varallisuuslaskelmissa alkaa huomioimaan verovelka jotenkin? Toki noissa henkilökohtaisissa sijoituksissa on verovelkaa nytkin, yli 20 000 euroa...
Henkilökohtaisen kulutuksen uskon pysyvän ennallaan jossain 1600 euron/kk tienoilla, ja sen verran aion nostaa firmasta ulos, loput rahat kannattaa varmaan sijoittaa firman kautta.

Ai niin, viime vuoden verotuspäätös tipahti vihdoin postiluukusta, odotetusti hieman mätkyjä tulossa. Kaikki vähennykset menivät läpi, mm. työhuonevähennys 380 euroa (pääomatuloista). Koko vuoden veroprosentiksi tuli 26,6 %, ja siihen päälle pakollisia maksuja 7,3 %.

Yksipäiväinen työviikko - olenko jo taloudellisesti riippumaton?

Ranskaa osaavat voivat kertoa mitä "entrepreneur" tarkoittaa ;)

Ensiksi pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta; yli kaksi kuukautta edellisestä blogipostauksesta on aivan liian kauan. Puolustukseksi täytyy sanoa, että on tässä ollut aika paljon muita asioita mielessä.

Ensinnäkin se suurin muutos, eli en ole enää työntekijä. Tai no, tavallaan kyllä, mutta irtisanouduin edellisestä työstäni ja minulla on nyt oma firma (osakeyhtiö) jonka kautta työskentelen. Olen siis yrittäjä.

Samaan syssyyn tein toisenkin ison muutoksen, eli olen jälleen asunnon omistaja. Päätin, että kannattaa ostaa asunto kun on vielä palkkatyössä, kun pankin näkökulmasta on vakaat tulot toisin kuin yrittäjällä. En maininnut pankille, että olin jo jättänyt irtisanoutumisilmoitukseni. :D

Ostin mielestäni asunnon kohtuulliseen hintaan, en alueelta jonka hinnat ovat nousseet paljon viime vuosina, mutta ei myöskään ihan maaseudulta. Asunnon myyjät joutuivat kyllä myymään halvemmalla kuin olivat asunnon viitisen vuotta aikaisemmin ostaneet (ainakin jos remontit huomioi), se kertonee jotain hintakehityksestä alueella. En laske asunnon hinnannousun varaan jatkossakaan, vaan olen tyytyväinen jos sen arvo pysyy ennallaan. Vuokrakohteeksikaan tämä ei ole optimaalinen, koska on sen verran iso (kyllähän yksi ihminen tarvitsee vähintään kolmion jotta mahtuu asumaan mukavasti??). Hinnasta sanottakoon, että se on mummonmiljoonan luokkaa, eli aivan järkyttävä rahamäärä mutta silti nykyään pikkuraha...

Niin, palatakseni otsikkoon: koska olen vasta aloitteleva yrittäjä, ei minulla ole vielä paljoa asiakkaita. Toistaiseksi teen noin yksipäiväistä työviikkoa, ja se ilmeisesti riittäisi kattaamaan menoni verojen ym jälkeen. Kirjoitin aikaisemmin miten työnteon vähentäminen vaikuttaa nettotuloihin, mutta kirjoitin silloin työntekijän näkökulmasta. Silloin laskin, että 2,5 päiväinen työviikko kattaisi menoni; nyt toki kuluni ovat laskeneet, jos asumiskuluksi lasken vain vastikkeen, lainan korot ja remonttivarauksen. Mutta samalla yrittäjänä laskutan asiakkailta paljon korkeampaa tuntihintaa kuin olen aikaisemmin saanut tuntipalkaa, ja pystyn itse vaikuttamaan huomattavasti veroihini ja eläkemaksuihini. Voin nostaa yrityksestä ulos vain sen verran rahaa kuin tarvitsen, ja jättää loput kasvattamaan yrityksen varallisuutta. Koska minulla on aika paljon sijoituksia, voin nostaa tarvittaessa hyvin pientä palkkaa, tai jopa olla kokonaan ilman. Twitterissä jo uhkasin lopettaa tuloverojen maksun loppuvuodeksi :D  Yli 25% veroja minun ei oikeastaan koskaan tarvitse maksaa yrittäjänä.

Q2/2017: Valuuttakursseilla takapakkia

Salkku kehittyi yllättävän huonosti viime kvartaalilla, vaikka pörssikursit olivat lievässä nousussa. Syynä oli ilmeisesti se, että dollari heikkeni (tai euro vahvistui) enemmän kuin kurssit nousivat. Tappiota ilman lisäsijoituksia tuli kuitenkin vain 1,6 %, joten ei tuo nyt niin paha juttu ole. 

Kvartaalin loppupuolella tein suuremman muutoksen salkussani, tekemällä aika suuren korkosijoituksen sijoitusasunnot.com:in projektiin. Tämä on aika lyhyt märäaikainen sijoitus, joten rahoille täytyy keksiä jokin muu sijoituspaikka myöhemmin. Pidän kyllä ei-osakesijoituksista, kunhan niistä saa tarpeeksi hyvää tuottoa. Velkavipua on nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin, tosin vieläkin alle 15 %. Huomasin ikäväkseni että IB ei anna luottoa DB x-trackers ETF:iä vastaan ollenkaan (lainoitusaste 0%), siksi jouduin myymään enemmän omistuksiani kuin olin ajatellut. Ostin tilalle vastaavia iSharesin ETF:iä, jolloin sain lainaa.

Kolmannella kvartaalilla on sitten tulossa vielä suurempia muutoksia elämään ja sijoituksiin, lisää siitä myöhemmin.

Oletko sijoittamisriippuvainen?

Meistä suomalaisista kolme neljästä on ainakin joskus viimeisen vuoden aikana tehnyt jotakin sijoituksia. Sijoittamisella haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa. Ja sitten ihmiset sijoittavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että sijoittaminen muuttuu ongelmaksi.

Suurin osa sijoittajista on niin sanottuja viihdesijoittajia. He sijoittavat tuloihinsa nähden kohtuudella eikä sijoittaminen aiheuta haittoja sijoittajalle tai tämän lähipiirille. Sijoitukset tarjoavat sopivassa määrin jännitystä, viihdettä ja nautintoa.

Ongelmasijoittaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista sijoittamista, joka vaikuttaa kielteisesti sijoittajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Siitä ei enää saakaan jännitystä, eikä edes rahaa. Kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sijoittaja häpeää käytöstään, hän haluaa salata ongelmat eikä usein edes myönnä sijoittamisesta aiheutuvia haittoja. Ongelmasijoittaja kokee ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä ja sijoittaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta. 

Sijoittamisongelman tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

• Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää sijoittamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa?
• Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon sijoitat?
• Teetkö kauppaa warranteilla, turboilla ja viputuotteilla?
• Ostatko lisää paljon laskeneita osakkeita, ajatellen, etteivät ne voi laskea enempää?

Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymyksistä, niin sinulla on todennäköisesti jonkin asteinen sijoittamisongelma.

No, Suomessa ei oikeasti taideta tuntea käsitettä sijoittamisriippuvuus. Se voi kuitenkin olla joillekin ihmisille todellinen ongelma, eräänlainen peliriippuvuuden ja nettiriippuvuuden sekoitus. Myönnän, että itsekin käytän ison osan vapaa-ajastani sijoittamiseen liittyvien aiheiden parissa. Laitan sijoituksiin kaikki rahani, ja vähän enemmänkin. En kerro sijoituksistani läheisilleni tai työkavereilleni. Toki täällä netissä voin niistä ihan avoimesti kertoa, kun se onnistuu anonyymisti. En kuitenkaan koe, että sijoittaminen olisi minulle ongelma, ainakaan niin kauan kuin kurssit jatkavat nousuaan...

Tunnistatko itsessäsi sijoittamisriippuvuuden merkkejä?

Jos ryhtyisin vuokranantajaksi, näyttäisi hakemuslomake tältä

HUOM: Tätä kirjoitusta ei tarvitse ottaa ihan tosissaan. En ole koskaan omistanut vuokra-asuntoja.

1. Kuinka kauan uskot asuvasi tässä asunnossa?
a) kunnes löydän paremman (0 pistettä)
b) 1-2 vuotta (1 p.)
c) 3-5 vuotta (4 p.)
d) lopun elämääni (5 p.)

No tämä on aika selvä ja perustavanlaatuinen kysymys. Mitä pidempään hakija haluaa asua, sitä parempi. Kuitenkin tämä kysymys puuttuu monista hakulomakkeista; eikö vuokranantaja usko hakijan kuitenkaan vastaavan tähän rehellisesti, vai mikä on syynä?

2. Mitä teet / mitä aiot tehdä lähitulevaisuudessa?
a) työtön (0 pistettä)
b) opiskelen (1 p.)
c) töissä (2 p.)
d) eläkkellä (3 p.)
e) olen taloudellisesti riippumaton (5 p.)

Tämä kertoo lähinnä kuinka vakaat tulot hakijalla on. Usein kysytään kyllä mitä hakija tekee juuri nyt, mutta jos hakija aikookin lopettaa työn ja siirtyä opiskelijaksi asunnon saatuaan... no, ei välttämättä kerro sitä tässäkään rehellisesti.

3. Miksi muutat?
e) muutan ensimmäiseen omaan asuntoon (0 pistettä)
b) muutan yhteen poika/tyttöystävän kanssa (1 p.)
c) muutan erilleen puolisosta
  c.1) avoeron takia   (2 p.)
  c.2) avioeron takia  (3 p.)
  c.3) asumuseron takia  (2 p.) 
d) muutan/muutamme omistusasunnosta vuokralle (3 p.)
e) muutan/muutamme halvempaan (2 p.)
f) muutan/muutamme isompaan (4 p.)
g) puoliso kuollut / muuttanut vanhainkotiin tms (5 p.)
h) kaverin kanssa kimppakämppään (2 p.)
i) muutan/muutamme työn takia (3 p.)
j) muutan/muutamme opiskelun takia (2 p.)

Mitä väliä silloin on miksi hakija haluaa muuttaa? Se kertoo paristakin asiasta: onko hakijalla varaa maksaa tästä asunnosta, ja kuinka kauan hän tulee tässä asumaan. Lisäksi jos hakija ei ole koskaan asunut omassa kämpässä, ei hän välttämättä osaa asua kerrostalossa.
Jos kyseessä on nuorenparin ensimmäinen yhteinen kämppä, on hyvin mahdollista ettei suhde kestä ja pari haluaa luopua asunnosta. Erilleen muuttavissa taas on riski että pari palaa takaisin yhteen (avioerossa tämä on hyvin epätavallista).

4) Minkä takia uskot muuttavasi pois täältä?
a) muutan omistusasuntoon (2 p.)
b) tarvitsen enemmän tilaa / muutan yhteen jonkun kanssa (1 p.)
c) muutan työn/opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle (1 p.)
d) muutan halvempaan (0 p.)

Tämä kertoo myös siitä kuinka kauan hakija tulisi asumaan, ja millainen rahatilanne hänellä on. Jos hakija aikoo muuttaa omistusasuntoon, on hänellä (toivottavasti/luultavasti) rahaa säästössä, eikä vuokranmaksussa tule ongelmia

5) Kuka maksaa vuokravakuuden ?
a) maksan itse (2 pistettä)
b) vanhemmat maksavat (1 p.)
c) kela (0 p.)

Jos hakija ei laita ollenkaan omaa rahaa kiinni asuntoon, ei hänellä ole yhtä suurta intressiä huolehtia vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta..

6) Jos olet asunut aikaisemmin vuokralla, anna edellisen vuokranantajan yhteystiedot

Työpaikkaa hakiessa voidaan ilmoittaa suosittelijoita, niin miksei asuntoakin haettassa? Edellinen vuokranantaja voi kertoa onko hakija maksanut vuorat ajallaan ja onko ollut ongelmia. Toki täytyy jotenkin varmistaa, että tämä henkilö on oikeasti ollut hakijan vuoranantaja, eikä tässä yritetä huijata. Siksi kysyisinkin nämä kysymykset suullisesti, ettei hakija pysty liikaa suunnitelemaan vastauksiaan.

Kuten ylläolevista pisteytyksistä voi päätellä, olisi suosikkivuokralaiseni vanha mummo jonka puoliso on kuollut. Syyt ovat seuraavat: 1) mummo tuskin vaihtaa asuntoa löydettyään uuden poikaystävän,  2) mummolla ei ole syytä vaihtaa asuntoa, muuta kuin vanhainkotiin/ruumishuoneelle, 3) mummolla on vakituiset eläketulot loppuelämäksi, 4) mummot harvemmin järjestävät bileitä tai muuten aiheuttavat häiriötä, 5) parhaassa tapauksessa mummo maksaa vuokraa asunnosta vaikka on jo siirtynyt sairaalaan/vanhainkotiin ("kyllä minä vielä muutan takaisin kotiin kunhan tämä lonka paranee"). Toki vanhoissa mummoissa on pari vaaratekijää: mummo voi kuolla kupsahtaa asuntoon ja aiheuttaa ikäviä hajuhaittoja, tai mummolla voi olla alkoholi- tai mielenterveysongelma,.Vaikka muuten suhtaudun lemmikkeihin sallivasti, niin vanhalla mummolla en haluaisi oleva eläimiä.

Mitä mieltä olette, olisinko k*sipää vuokranantaja? Onko näissä kysymyksissä järkeä, ja suostuisitteko itse niihin vastaamaan?

Oho, alle viisi vuotta taloudelliseen riippumattomuuteen?

Lisäsin tuohon oikealle laskurin joka näyttää milloin minulle mahdollisesti koittaa taloudellinen riippumattomuus. Juuri nyt se näyttäisi, että aikaa on siihen on vain 4-6 vuotta! Onko tuo realistista?

Miten laskuri toimii?

Laskuri hakee realiaikaisen tiedon varallisuudestani Google Sheetsiin tekemästäni taulukosta, joka sisältää tiedot sijoituksistani. Se taas automaattisesti päivittää realiaikaiset pörssikurssit finance.google.com:in ja finance.yahoo.com:in palveluista. Nämä palvelut välillä bugittavat, joten siksi tässä sivulla voi joskus lukea ettei tietoa ole saatavilla.

Miten varallisuus sitten muutetaan päivämääräksi? Lasken, että tarvitsen vuodessa 22 000 - 27 000 euroa ennen veroja, joten käyttäen 4 % sääntöä tarkoittaa tämä 550 000 - 675 000 euron pääomaa. Tuo 4 % sääntö ottaa huomioon sen, että vuodessa tarvittava summa kasvaa inflaation mukaan. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken, että salkkuni tuottaa keskimäärin 7 % vuodessa, ja lisäksi laitan säästöön 20 000 euroa tuloistani joka vuosi. Näillä tiedoilla Google Sheets osaa laskea kuinka monta vuotta tarvitaan ennen kuin varallisuuteni on kasvanut tuohon tarvittavaan 550-675 k€.

Onko tuo realistista?

Sijoitukseni eivät tietenkään tuota tasaisesti 7 % joka vuosi. Muutaman viime vuoden aikana salkkuni tuotto on vaihdellut -10 % ja +22 % välillä. Voi siis kestää huomattavasti kauemmin ennen kuin salkkuni on tarpeeksi iso. Lähivuosina voi tulla suurempi romahdus joka vie 30-50% pääomastani; vuosien 2000 ja 2008 romahdusten jälkeen kesti 5-6 vuotta ennen kuin kurssit olivat palanneet romahdusta edeltäneelle tasolle. Tuo siis voisi viivyttää taloudellisen riipppumattomuuden saavuttamista saman verran kauemmaksi tulevaisuuteen.

Myös tuota 4 % sääntöä on kritisoitu. Sen on alunperin määritelty riittävän "lähes varmasti" 30 vuoden ajanjaksoksi, eli 30 vuoden kuluttua voi koko pääoma olla mennyttä. Minähän olen vasta nelikymppinen joten pääomani saisi riittää huomattavasti kauemmaksi; olisi ikävää jos rahat loppuisivat juuri kun on päässyt eläkkeelle. Lisäksi tuo 4 % sääntö on keksitty aikana jolloin pörssien tuotto ja myös inflaatio olivat huomattavasti suurempia kuin tänä päivänä.

Suuri vaikutus on myös salkun kehitys niinä ensimmäisinä vuosina kun tuota pääomaa ryhtyy syömään. Jos silloin tapahtuu iso pörssiromahdus, voi olla aika varma etteivät rahat tule riittämään kovin pitkälle. Jos viiden vuoden aikana salkun tuotto on yhteensä 0 %, on pääomasta syöty jo 20 %.

On kuitenkin muutamia asioita joiden takia tämä 4% sääntö kelpaa minulle:

• Jättäydyn tuskin kokonaan pois työelämästä vaikka saavuttaisin taloudellisen riippumattomuuden, eli salkkuni tuoton ei tarvitse kattaa kaikkia menojani.
• Toivottavasti jossain 70 vuoden tienoilla alan saamaan eläkettä. Takuueläke on tällä hetkellä 760 euroa kuussa eli yli 9000 euroa vuodessa, joten voin toivoa eläkkeen tulevaisuudessakin kattavan 25-40 % menoistani.
• Uskon myös siihen, että robotisaatio aiheuttama massatyöttömyys viimeistään pakottaa Suomen ottamaan käyttöön perustulon. Vaikkakin pienempi kuin takuueläke, olisi se silti mukava lisä tuloihin.
• Kuriositeettinä mainittakoon, että suurenkin sijoitussalkun omistaja voi vielä toistaiseksi saada asumistukea, jos on järjestänyt sijoituksensa niin, ettei saa osinkotuloja...

Miten minimoit tuloverosi

Raflaava otsikko, mutta tässä on vertailu eri tulotyyppien verotuksesta (palkkatulo, osinko, myyntivoitto ym).

Tässä on heti ensimmäiseksi mielenkiintoinen yksityiskohta vapaaherroiksi aikoville: Jos saat osinkoa muusta maasta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Tavalliselle työläiselle tuo on yleensä huono juttu, mutta jos sinulla ei ole muita ansiotuloja, niin nuo osingot ovat silloin täysin verottomia n. 10 000 euroon asti. Tällaisia ei-sopimusvaltioita ovat esimerkiksi useimmat veroparatiisit (Bahama, Neitsytsaaret, Marshall-saaret ym). Koska nuo osingot eivät ole palkkatuloa, ei niistä mene myöskään vakuutusmaksuja, eli saat rahat todellakin puhtaana käteen! Verottaja tosiaan kannustaa sijoittamaan veroparatiiseihin.

Jos sinulla ei ole veroparatiisisijoituksia, niin alle 16 000 euron tuloilla verotus on edullisinta yrittäjälle joka nostaa palkkaa omasta yrityksestä. Yrittäjällä ei ole työntekijän eläkevakuutusmaksuja, muuten verotus on sama kuin tavallisella palkansaajalla. Toki yrittäjän tuloista maksetaan yrittäjän eläkemaksu, vastaaavasti kuin työnantaja maksaa työntekijän palkasta eläkemaksun. Niitä ole tässä kuitenkaan huomioitu (yrittäjän pitäisi maksaa noita eläkemaksuja vaikka nostaisi palkan sijasta osinkoja firmastaan). Jos kyseessä on sijoitusyhtiö, niin omistaja voi siis nostaa yrityksen sijoituksista saamat myyntivoitot ulos palkkana hyvin pienellä verolla.

Normaali palkkatulo tulee edullisuudessa kolmantena, kunhan tulot ovat  alle 15 000 euroa. Verotus on aika selkeä: maksat ansiotuloveroa sekä sen lisäksi 7,75 % pakollisia maksuja (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu). 

18 000 euron jälkeen verotus olisi halvinta myyntivoittojen kohdalla, jos pääsisi käyttämään maksimaalista hankintameno-olettamaa. Tämä siis vaatii, että ostohintasi on ollut 0 euroa, ja myyt vasta 10 vuoden omistusajan jälkeen. Silloin saat käyttää 40 % hankintameno-olettamaa, eli maksat veroa 60 %:sta myyntihinnasta, jolloin veron määrä on  18 % myyntivoitosta. Tuollainen nollan euron hankintahinta on kuitenkin aika harvinainen tapaus. Realistisempaa olisi esimerkiksi sijoituksen nelinkertaistuminen kymmenessä vuodessa, jolloin veroksi tulee 24%, eli ollaan jo lähellä osinkoveron määrää.

20 000 eurosta ylöspäin verotus on halvinta pörssilistatun yhtiön osingoissa, 25,5 %.

Yrittäjän ottama osinko omasta yrityksestä on aina kallimpaa, koska yrittäjä maksaa ensin yhteisöveron 20 %, ja sen jälkeen vielä vähintään 7,5 % osinkoveroa.

Jos haluat jatkaa työelämässä, normi-työntekijänä:

Hanki palkkatuloja ja veroparatiisi-osinkoja 16 000 euroon asti, sen jälkeen osinkotuloja (ja myyntivoittoa jos pääset käyttämään hankintameno-olettamaa).

Jos olet yrittäjä, ja haluat jatkaa sellaisena:

Nosta palkaa ja veroparatiisi-osinkoja 18 000 euroon asti, sen jälkeen osinkotuloja listatuista yhtiöistä. Jos firmaasi tulee enemmän rahaa sisään, niin jätä ne ainakin kasvattamaan firman matemaattista arvoa sen verran, että saat nostettua niitä halvimmin erotettuja osinkoja.

Toki jos haluaa kikkailla, niin perustaa Viroon toisen firman, jonne ohjaa rahat tästä suomalaisesta yhtiöstä. Siellä kun ei tarvitse maksaa yhteistöveroa ennen kuin nostaa osinkoja, eli verorahat kasvavat korkoa korolle. Suomi-firma tekee palkanmaksun jälkeen nollatulosta.

Jos olet ns. vapaaherra, et halua työskennellä:

Voit hankkia veroparatiisi-osinkoja 18 000 euroon asti, tai voit perustaa oman sijoitusyhtiön, johon sijoitat pääomasi. Nostat sieltä palkkaa 18 000 euroon asti (muista myös verovapaat luontoisedut). Siitä ylöspäin osinkotuloja ja myyntivoittoja.