16. joulukuuta 2014

Kokemuksia vertaislainauksesta, osa 2

Vertaislainoissa houkuttelee korkea korko, se on usein 15% ja 30% välillä. Todellisuudessa sijoittajan saama tuotto on huomattavasti pienempi suhteessa sijoitettuun pääomaan, koska lainanottaja lyhentää lainaansa (ja vielä aika nopeasti jos kyse on 1-2 vuoden lainasta). Täytyy myöntää, että tuo johti minuakin harhaan. Kun sijoitin lainoihin lähes 20% p.a. korolla 1-2 vuoden lainoihin, ajattelin tietysti saavani yli 20% tuottoa. Todellisuudessa tuotto olisi alle 9% (ennen veroja!), koska lainoja lyhennetään.

Tuolla erolla on suuri vaikutus luottotappioiden sietoon; 20% tuotto-odotus ei tarkoita, että 20% lainoista saisi defaultata ilman että häviän mitään. Käytännössä jo 6% luottotappio saa koko sijoituksen menemään miinukselle (verojen jälkeen).

Tässä alla näkyy karu totuus sijoituksistani lainaaja.fi:n kautta:

"Yllättäen" ei lainafirmojen sivuilta tällaisia kuvaajia löydy.


Sijoitin siis 650 euroa keskimäärin 19,30% korolla. Lainat olivat 1- ja 2-vuotisia, keskimääräinen laina-aika 15,6 kk. Jos kaikki olisivat maksaneet lainansa takaisin suunnitelman mukaan, olisin saanut takaisin 708 euroa (huima 58 euron voitto ennen veroja). Yksi lainanottaja maksoi lainansa takaisin ennenaikaisesti, siitä tuo iso hyppäys alussa. Sekin osaltaan pienensi tuottoani, vaikka sentään sain pääomaani takaisin. Lisäksi, koska lainoja on maksettu myöhässä, korkojen osuus on suurempi kuin pitäisi. Siksi verojakin joutuu maksamaan "turhaan"; mielummin ottaisin pääomani takaisin...

Kukaan lainanottajista ei maksanut lainojaan täysin vapaaehtoisesti takaisin, kaikki menivät vähintään perinnän kautta ja melkein kaikki ulosottoon.




Fixura näyttää tavallaan paremmalta, koska break-even (poislukien verot) on melkein saavutettu. Laina-ajat ovat pidempiä (keskimäärin 40kk) ja korkokin on korkea, keskimäärin 26,3%. Toisaalta tässä vaiheessa lainojen pitäisi olla lähes kokonaisuudessaan maksettu. Melkein 40% rahoista, 1300 euroa, puuttuu!





Bondora eroaa muista siinä, että ollaan vielä alkuvaiheessa. Lainat ovat vaihtelevan pituisia (12-60 kk) ja myös koroissa on suurta hajontaa (10-28%). Keskimääräinen laina-aika on 2 vuotta, mutta joukossa on myös 5 vuoden lainoja, siksi kuvaajassa on pitkä 'häntä'. Keskikorko on 20% luokkaa. Vuoden kuluttua pitäisi olla break-even-kohdassa, mutta taitaa mennä vielä kaksi vuotta...





14. joulukuuta 2014

Kokemuksia vertaislainauksesta

Se taisi olla Kauppalehden keskustelupalstan innoittamana kun vuonna 2011 tein ensimmäiset vertaislainasijoitukseni Lainaajan ja Fixuran kautta. Vertaislainaus oli silloin Suomessa uusinta uutta, eikä kokemuksia ollut vielä kenelläkään. Suuret tuotot houkuttelivat, monista lainoista pyydettiin yli 20% korkoa. Pari vuotta myöhemmin, hieman viisaampana, sijoitin myös Bondoran (ent. IsePankur) kautta virolaisiin vertaislainoihin. Nyt yli kolme vuotta myöhemmin on hyvä aika tarkastella sijoitusten tuottoa.

Vertaislainat muistuttavat määräaikaistalletuksia siinä mielessä, että sijoittamiaan rahoja ei voi lunastaa milloin tahansa, vaan sijoittaja joutuu odottamaan kunnes lainanottaja maksaa lainansa takaisin (jos maksaa). Lainaajalla ja Bondoralla on myös jälkimarkinat jossa lainoja voi ostaa ja myydä, tosin jos laina on paljon myöhässä sitä tuskin saa myytyä muuta kuin isolla tappiolla. Kummassakaan ei taida nähdä toteutuneita kauppoja, joten hinnoista ei ole varmuutta.

Fixura

Sijoitettu: 2000 €
Takaisinmaksettu pääoma: 1334 €
Pääomaa myöhässä/perinnässä: 639 €
Saatu korko: 638 €
Verot: 191 €
Odotettavissa oleva tuotto verojen jälkeen: -50 € (-2,5 %)

17 lainanottajasta 7 ei ole maksanut mitään yli vuoteen. Neljältä on onnistuttu perinnän/ulosoton kautta nyhtämään rahaa tänä vuonna (kuvassa "maksaa kun jaksaa"). Noilla neljällä on maksettavaa pääomaa jäljellä vain n. 150 euroa, joten en taida päästä nollatulokseen verojen jälkeen vaikka he maksaisivat lainansa korkoineen.
Fixurassa ollaan kuitenkin optimistisia, heidän oma raporttinsa kertoo seuraavaa:
Sijoitusten tuotto alusta alkaen (18.1.2011): +43,47 %
Luottotappiot: 0 kpl (0,00 %)

Lainaaja

Sijoitettu: 650 €
Takaisinmaksettu pääoma: 401 €
Pääomaa myöhässä/perinnässä: 249 €
Saatu korko: 97 €
Verot: 29 €
Odotettavissa oleva tuotto verojen jälkeen: -180 € (-28 %)

Viimeisin suoritus lainanottajilta on tullut toukokuussa 2013. Yhden lainan tila on "Varattomuus", neljä muuta ovat tilassa "Erääntynyt 180pv". Ehkä huolestuttavin asia on, että yhdeksästä lainaajasta neljä ei ole maksanut mitään tai lähes mitään.

Lainaaja ei mitään tietoa siitä ovatko lainat perinnässä, ulosotossa tms. Lainaajassa ei myöskään näy mitään tilastoa sijoitusten toteuteneesta tuotosta.


Bondora/IsePankur

Sijoitettu: 2000 €
Takaisinmaksettu pääoma: 885 €
Pääomaa myöhässä/perinnässä: 266 €
Saatu korko: 258 €
Verot: 74 €
Odotettavissa oleva tuotto verojen jälkeen: ?

Bondoraan olen sijoittanut vuoden 2003 aikana sekä alkuvuodesta 2014. Lyhyemmästä sijoitusajasta johtuen tilanteen pitäisi näyttää Lainaajaa ja Fixuraa paremmalta, ja kuvaajahan onkin mukavamman näköinen. On kuitenkin huomattava, että myöhässä oleva pääoma on suurempi kuin saadut korot, joten tällä hetkellä olen pakkasella tässäkin. Tosin ne jotka jättävät lainansa maksamatta, tekevät niin yleensä jo laina-ajan alkupuolella, joten kyllä tässä voidaan vielä plussalle päästä. Suurin osa sijoituksistani on virolaisiin lainoihin, ja siellä on ilmeisesti parempi perintäjärjestelmä, tai ainakin rehellisempiä ihmisiä...


Yhteenvetona: Ei tämä hyvää bisnestä ole, paitsi noille lainanvälitysfirmoille.






9. joulukuuta 2014

Viimehetken verovinkit vuodelle 2014

Vuodenvaihde lähestyy uhkaavasti, ja nyt alkaa olla viimeiset hetket tehdä verosuunnittelua tätä ja ensi vuotta silmälläpitäen.

Pääomatulot

Kannattaa jo nyt miettiä miltä tämän vuoden veroilmoitus tulisi näyttämään; paljonko on voittoja, paljonko tappiota ja vähennyksiä; tulisiko veroja maksettavaksi?

Vielä ehtii tehdä vähennyskelpoisia hankintoja kuten tietokoneita, lehtitilauksia ym. Muista, että verotuksessa vähennykset tehdään maksupäivän mukaan, eli jos teet lehtitilauksen esimerkiksi Arvopaperi-lehdestä ja maksat tilauksen tämän vuoden puolella, saat tehdä vähennyksen tämän vuoden verotuksessa (vaikka tilaisit lehden ensi vuodelle).

Voittojen/tappioiden tasaus on myös tärkeää. Jos olet tehnyt paljon voitollisia myyntejä, katso pystyisitkö vielä myymään jotain tappiolla tämän vuoden puolella. Tarkista edellisestä veoilmoituksesta onko sinulla vanhoja myyntitappiota vähennettävänä, tai ulkomaille maksettuja veroja joita et ole pystynyt vähentämään. Silloin kannattaa tähdätä pieneen voittoon tältä vuodelta niin saa vanhat tappiot kuitattua. Jos olet oikein huonoja sijoituksia tehnyt, niin sinulla voi olla vanhoja tappiota joita et pysty kuitaamaan ennen kuin ne vanhenevat (vanhenemisaika on viisi vuotta). Siksi pyrinkin joka vuosi suunnilleen nollatulokseen. Hyvin hajautetusta salkusta pitäisi löytyä sekä voitolla että tappiolla olevia sijoituksia (tosin ikiholdarilla voi olla ongelmia...)

Ansiotulot

Ansiotuloista on hankalampi tehdä vähennyksiä; tuloista tehdään automaattisesti 620 euron tulonhankkimisvähennys, joten pitäisi kerätä tuota suurempi summa vähennyksiä jotta siitä olisi mitään hyötyä. Riippuen alasta voi esimerkiksi ammattikirjallisuutta tai työvälineitä vähentää.

Yksi tuntuva ja helppo(?) vähennyskeino on kunnallisveroprosentin minimoiminen. Verottajan näkökulmasta asuinkunta vuoden vaihteessa määrittää kunnallisveroprosentin koko seuraavalle vuodelle. Muuttamalla kirjansa esimerkiksi Kauniaisiin vuodenvaihteen ajaksi voi tavallinen palkansaaja säästää jopa tuhansia euroja vuodessa. Esimerkiksi 50 000 euron vuosituloilla muuttaminen Raaseporista (veroprosentti 22 %) Kauniaisiin (16,5 %) säästää yli 2400 euroa veroissa. Heti vuodenvaihteen jälkeen voi sitten muuttaa takaisin. En ole itse tätä vielä testannut, mutta ilmeisesti viralliseksi osoitteeksi voi ilmoittaa Poste Restanten, jos ei ole sukulaista/kaveria sopivassa kunnassa asumassa.

2. joulukuuta 2014

Pay yourself first - maksa ensin itsellesi

Perjantai oli palkkapäivä, joten tänään siirsin 4000 euroa tililleni IB:ssä. Ei, minun palkkani ei ole niin suuri, että voisin joka kuukausi tuollaisia summia siirrellä, mutta pyrin laittamaan kaikki ylimääräiset rahat 'turvaan' heti kun kasassa on tuollaiset 3000-4000 euroa. Tilille jätän vain sen verran, että pärjään seuraavaan palkkapäivään. Koska kohta tulee veronpalautukset, niin  tällä kertaa tilille jäi vain muutama satanen. Hätävarana on vielä luottokortti. Jos tulee vielä isompi hätä, voin aina myydä osakkeita IB:ssä ja saan siirrettyä rahat tililleni parissa päivässä.

Tuo "itselleen maksaminen" on ihan hyvä tapa säästää, varsinkin jos on ongelmia tuhlaamisen kanssa. Liiat rahat siirretään mahdollisimman pian pois päivittäisestä "lompakosta" parempaan talteen, josta ne kyllä saa tarvittaessa otettua, mutta niitä ei pysty hetken mielijohteesta tuhlaamaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään pomminvarma tapa säästää; sen lisäksi vaaditaan myös itsekuria. Jos on sivuun laitettuna muutama kymppitonni, voi helposti tulla ajatuksia tyyliin "kyllähän minulla on varaa uuteen autoon". Joidenkin ihmisten kohdalla auttaa, jos rahat on sijoitettu osakkeisiin tai rahastoihin; niitä ei raaski myydä, varsinkaan jos ne ovat tappiolla. Toiset (kuten minä) taas eivät raaski myydä osakkeita jotka ovat voitolla, koska myynnistä menisi veroa.

"On rahaa" ei ole sama asia kuin "on varaa"

Tuota on monen vaikea ymmärtää. Minulla on rahaa ostaa Ferrari, mutta minulla ei ole varaa siihen. Vaikka minulla on rahaa, minulla ei ole ylimääräistä rahaa. Muutamat sukulaisenikin ihmettelevät miksi oikein säästän; "mitä sinä aiot niillä rahoilla ostaa". Ihan kuin rahojen kuluttaminen heti ne saatuaan olisi jotenkin terveempää. Joillekin ihmisille se ensimmäinen tonnikin on ylimääräistä rahaa jonka voi huoletta tuhlata.

Rahoilla tulen ostamaan itselleni vapautta, vaikkei minulla tällä hetkellä olekaan suurta vapaudenkaipuuta. Ylellisyyksiin tuhlaamiseen olen jo kyllästynyt, tiedän ettei se tuo onnea.
Aloita sijoittaminen Nordnetissä tai Mintos.com:ssa!

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *