10. joulukuuta 2017

EVVK, eli tuloverovapaa vuosi 2018

Edellisen kirjoitukseni jälkeen olen alkanut miettimään olisiko mahdollista elää normaalia keskiluokkaista elämää maksamatta penniäkään senttiäkään tuloveroa? Tämä siis niin, että oikeasti elää palkkatuloillaan, koskematta säästöihin.

Suomalaisten tulonsaajien mediaanitulo oli noin 22 000 euroa vuonna 2015, tuo on siis käytettävissä oleva tulo verojen ym jälkeen. Suomalaisten säästämisaste on tällä hetkellä aika lailla nollassa, joten tuo summa kertoo myös keskimääräisen suomalaisen menojen määrän. Sattumalta tuo summa on aika lähellä omien menojeni määrää, kun elän nykyistä pröystäilemätöntä mutta mukavaa elämää.

Koska olen nyt yrittäjä, pystyn itse vaikuttamaan paljonko saan tuloja työstäni, ja sen myötä voin vaikuttaa maksamiini veroihin.

Menot

Olen pitänyt kirjaa menoistani jo kymmenkunta vuotta, joten niiden arviointi on helppoa. Kunhan elämäni uudessa kämpässä vakiintuu, niin uskoisin menoni vuodelle 2018 näyttävän suunnilleen tältä:

Asuminen: 10 200 €
Auto ja liikkuminen: 3000 €
Hankinnat: 1000 €
Ruoka & kotitalous: 4200 €
Vapaa-aika: 2000 €
Satunnaiset: 800 €
Yhteensä: 21 200 € = 1765 €/kk

Tuon verran tarvitsen siis nettotuloja elääkseni. Yllämainittujen lisäksi kuluihini vaikuttavat myös nämä, vaikka eivät kassavirrassa näykään:

Auton arvon muutos: -1000 €
Asuntolainan lyhennys: +5400 €
Asunnon korjausvelan kasvu: -1700 €

Eli oikeastaan kuluni ovat vain 18 500 euroa vuodessa, koska tuon asuntolainan lyhennyksen maksan "itselleni". Maksamalla pois asuntolainani tarvitsisin siis paljon vähemmän tuloja, mutta mennään nyt näillä.

Tulot

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, omasta firmasta ei kannata nostaa enempää kuin 17 000 euroa palkkaa. Minulle tämä ei näyttäisi olevan ongelma, koska voin nostaa palkan lisäksi aika paljon verottomia etuja:

Palkka: 14 300 €
Työmatkasetelit: 300 € (verotonta)
Virikesetelit: 400 € (verotonta)
Päivärahat: 2850 € (verotonta)
Kilometrikorvausten hyöty: 1350 € (verotonta)
Asumistuki: 2250 € (verotonta)
Yhteensä brutto: 21 450 €
Koko vuoden maksettavat tuloverot: 250 €
Nettotulot: 21 200 €

Kokonaisveroprosentti olisi 1,2 %, ei paha. Jos keksin jostain vähän lisää verovähennyksiä, niin saan tuon nollaan, nyt tuossa on vain asuntolainan korot huomioitu. Oikeastaanhan veroprosenttini on 9 % negatiivinen, koska tuo asumistuki tulee valtiolta eikä firmaltani. Eli sen sijaan, että minä maksaisin veroja valtiolle, maksaa valtio minulle.

Vähän riippuen siitä missä asiakkaani ensi vuonna sijaitsevat, voi olla kannattavaa ottaa enemmän työmatkaseteleitä. Setelit ovat verottomia 300 euroon asti, mutta myös 750 eurosta ylöspäin. Silloin voin nostaa vähemmän palkkaa, ja maksaa vielä vähemmän veroja.

Päivärahat ja kilometrikorvaukset on laskettu sen mukaan, että käyn 150 päivää vuodessa asiakkaiden luona, keskimäärin 30 km päässä toimistolta (eli kotoa). Km-korvaus on 41 c/km, mutta autoni kulut lisäkilometreistä ovat alle 25 c/km, joten saan ainakin 15 c/km ylimääräistä puhtaana käteen. Myös julkisilla kulkeminen on paljon halvempaa kuin 41 c/km.

Ai mikä EVVK tuossa otsikossa? No se viittaa Kauppalehden keskustelupalstan samannimiseen keskusteluun.

13. marraskuuta 2017

Miten minimoit tuloverosi yrittäjänä

Laskeskelin tässä miten omasta yrityksestä kannattaa nostaa rahaa ulos. Verojen määrä vaihtelee todella paljon riippuen siitä, miten se tehdään, ja toisaalta yrityksen tilanne määrittelee mitkä tavat ovat kulloinkin mahdollisia.

Huomaa, että X-akseli on nettotulot, eli paljonko haluat vuodessa saada käteen.
Alla on listattu halvimmat tavat nostaa rahaa ulos yrityksestä eri tilanteissa. HUOM: näissä oletetaan ettet saa ansiotuloja muualta kuin omasta yrityksestä.

Valitse oma tilanteesi:


1. Tarvitsen alle 16 000 € käteen

Tämä on paras mahdollinen tilanne. Maksa firmasta itsellesi 17 000 euroa palkkaa, vero tästä on noin 1000 euroa eli noin 6 %. Jos tarvitset vielä vähemmän, ota silti 17 000 euroa palkkaa ja lainaa ylimääräiset rahat takaisin yritykselle. Tähän ei vaikuta firman nettopääoma mitenkään.

2. Tarvitsen yli 16 000  käteen, ja voin nostaa halpoja osinkoja

Tämäkin on aika hyvä tilanne. Nosta firmasta itsellesi palkkaa 17 000 euroa, ja sen jälkeen ns. halpoja osinkoja (alle 8 % nettovarallisuudesta). Palkan vero on noin 6 %, ja osinkojen vero on 26 % (kun huomioi yrityksen maksaman yhteisöveron). Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 17 % kokonaisverolla. 14 000 € osingot käteen vaatii noin 190 000 € oman pääoman edellisiltä tilikausilta.

3. Tarvitsen yli 16 000  käteen, firmalla on tuloja, en saa halpoja osinkoja

Firmalla ei siis ole tarpeeksi pääomaa jotta se voisi maksaa halpoja osinkoja sen 17 000 euron palkan lisäksi. Tässä tapauksessa edullisinta on maksaa palkkaa. HUOM: ota kuitenkin halvat osingot ulos, vaikka se olisi pienempi summa. Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.

4. Tarvitsen yli 16 000  käteen, firmalla ei ole (tarpeeksi) tuloja, en saa halpoja osinkoja

Entä jos firmalla ei ole tänä vuonna tuloja? Ainoat varat ovat edellisten vuosien voitot, joista on jo maksettu yhteisövero 20 %. Sanotaan vaikka, että firmalla on pääomaa 100 k€, ja haluat 30 k€ ulos.
Vastaus riippuu sitä, haluatko jatkaa firman toimintaa, vai oletko lopettamassa?

4.1. Aion jatkaa toimintaa 
Voit nostaa suoraan palkkaa, jolloin firma tekee tappiota (koska ei ole tuloja). Nämä tappiot ovat vähennettävissä tulevien vuosien voitoista. Jos firma tekee jatkossa voittoa, saa se vähentää tappiot, jolloin käytännössä olet maksanut palkastasi vain normaalin palkkaveron, eli saman kuin kohdassa 3.  Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.
4.2. Lopetan firman toiminnan 
Jos firma ei tule jatkossakaan tekemään voittoa, ei tämän vuoden tappioista ole hyötyä. Eli jos nostat normaalia palkkaa, olet ensin maksanut yhteisöveron 20 % ja sen päälle vielä normaalin palkkaveron, eli kalliiksi tulee. 30 000 euroa käteen tarkoittaisi yli 38 % kokonaisveroa. Tässä tapauksessa tulee halvemmaksi nostaa rahat osinkoina, jolloin "kalliista osingoista" 75 %  on ansiotuloa, ja 25 % verotonta. Halvoista osingoista menee 7,5 % veroa, ja niiden maksimimäärä on 8000 euroa jos pääoma on 100 k€. Saat siis 7400 euroa käteen halvoista osingoista, ja loput nostat kalliina osinkoina. 22600 palkkaa käteen. Siis 24 000 euron palkkaa verotetaan kuin se olisi 18 000 euroa, eli maksat noin 1400 euroa veroa. Lisäksi kaikista rahoista on jo maksettu 20 % yhteisövero, 8000 euroa. Kokonaisveroaste on siis 10000/40000 = 25 %, eli kallein vaihtoehto kaikista. Lisäksi kun firman oma pääoma pienenee, vero nousee. Olisi parempi tyhjentää firma pikkuhiljaa, eli halpojen osinkojen kautta. 

Verotuksen tärkeät rajat


Tässä tärkeimmät verojen määrään vaikuttavat rajat. Jokaisen rajan kohdalla verotuksen progressiivisuus jyrkkenee, eli ylimenevän osan veroprosentti on suurempi. Suurimmat hyppäykset ovat 14 000 euron jälkeen, kun marginaalivero hyppää lähes nollasta yli 20 %:iin. 17 500 euron jälkeen vero on jo yli 30 %, eli veroprosentti nousee todella jyrkästi.

11 364 € Ansiotulovähennyksen määrä ei enää kasva
11 833 € Työtulovähennyksen määrä ei enää kasva
14 000 € Ansiotulovähennyksen määrä alkaa pienentyä
14 000 € Sairausvakuutusmaksu (päivärahamaksu) alkaa
n.17 500 € Valtion tuloveroa pitää maksaa tästä ylöspäin
20 060 € Perusvähennystä ei enää saa
n. 28 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee
33 000 € Työtulovähennyksen määrä alkaa pienentyä
36 000 € Lapsivähennyksen määrä alkaa pienentyä
n. 41 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee

5. marraskuuta 2017

Korkoa korolle - kaikkien väärinymmärrysten äiti

Albert Einsteinin sanotaan kutsuneen korkoa korolle-ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Tästä ei ole kuitenkaan mitään todisteita, ja vanhin löydetty maininta tästä lauseesta on vuodelta 1983, eli 28 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö on


Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että jostakin sijoituksesta saatu korko tai tuotto sijoitetaan (yleensä automaattisesti) uudelleen samaan kohteeseen kuin alkuperäinen pääoma. Näin seuraavana vuotena saadaan enemmän tuottoa, vaikka ei ole sijoitettu enempää pääomaa. Oikeastaan on sijoitettu enemmän pääomaa, koska korko lisätään pääomaasi kun se maksetaan sinulle; lainojen yhteydessä puhutaan että "korko pääomitetaan", se tarkoittaa samaa asiaa. Myös esimerkiksi infaatiossa ilmenee korkoa korolle -ominaisuus; jos hinnat nousevat 1% vuodesta toiseen, nousevat ne euromääräisesti enemmän ja enemmän joka vuosi. Samoin pankkitili joka vaan unohdetaan, kasvaa korkoa korolle, kun pankki maksaa korot tilille kerran vuodessa.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö ei ole


Lähes aina kun jossain kerrotaan korkoa korolle -ilmöistä, käytetään esimerkkiä jossa kuukausisäästetään tietty summa esimerkiksi 10 vuoden ajan. Tämä ei liity mitenkään korkoa korolle -ilmiöön. Yksittäinen sijoitus kasvaaa myös korkoa korkolle. Tuo kuukausisäästämisen mukaanottaminen lähinnä hämärtää korkoa korolle -ilmiön vaikutuksen pienuutta, ja ilmeisesti se on tarkoituskin. Korkoa korolle -ilmiö ei ole mikään graalin malja.

Kaikki tuotto ei johdu korkoa korolle -ilmöistä. Nimensä mukaisesti se on vain koron korkoa (eli yleisemmin aiemmin saadun tuoton tuottoa). Eli kun ensin sijoitan 1000 euroa, saan ehkä 70 euroa tuottoa (7%) ensimmäisenä vuotena. Tämä ei ole vielä korkoa korolle. Toisena vuotena saan tuottoa koko 1070 euron summalle, eli 74,90 euroa, josta alkuperäisen pääoman tuottoa on 70 euroa, ja korkoa korolle -ilmiön tuottamaa 4,90 euroa (eli 7% ensimmäisen vuoden 70 eurolle). Toisena vuotena korkoa korolle -ilmiön tuotto on siis alle 0,5%.

Jos sijoittaja saa osinkoja ja sijoittaa nämä rahat uudelleen, saa hän korkoa korolle. Jos hän sen sijaan laittaa kaikki saamansa osingot "hätärahastoon" pankkitilille nollakorolla, ei hän saa korkoa korolle.

Voiko korkoa korolle-ilmiöllä rikastua?


Pelkällä korkoa korolle -ilmiöllä voi rikastua, mutta se vaatii jommankumman molemmat seuraavista:

  • Paljon aikaa
  • Korkean koron

Kuinka paljon aikaa, kysyt? Kummitätini avasi minulle tilin kun olin vastasyntynyt, eli yli 40 vuotta sitten. Hän talletti sinne ensimmäisinä vuosina pieniä määriä rahaa (muutama sata markkaa), mutta sen jälkeen etäännyimme ja rahan lisääminen loppui. Tili on siis käytännössä vain kasvanut korkoa korolle viimeiset 40 vuotta. Paljonko arvelet tilillä olevan rahaa nyt? Miljoona? Sata tuhatta? Kymppitonni? Edes tonni? Ei, tilillä on noin 300 euroa (ja kyseessä on säästötili, josta ei ole koskaan veloitettu mitään palvelumaksuja). Mikä siis meni vikaan? Korko on toki pienempi kuin pörssisijoituksissa, mutta 70-80-luvuilla tilin korko on kuitenkin ollut 4-5% luokkaa eli ei aivan mitätön. Aloitussumma oli pieni, mutta summasta riippumatta rahamäärä on "vain" noin 5-kertaistunut 40 vuodessa. Eli 1000 euroa olisi muuttunut 5000 euroksi 40 vuodessa, ei mikään elämää mullistava summa.

7% korolla korkoa korolle -ilmiö tuplaa rahasi 10 vuodessa, ja tätä voi tietysti jatkaa vuosikymmeniä. Eli jos aloitat 20-vuotiaana 1000 eurolla, on sinulla kolmekymppisenä 2000 euroa, nelikymppisenä 4000 euroa jne. Miljoonaan pääset jos elät 120-vuotiaaksi. Äh, ei kuulosta hyvältä. Entä jos aloitat kymppitonnilla 20-vuotiaana? Silloin pääset miljonääriksi "jo" alle 90-vuotiaana.

Ongelma rikastumisessa on, että useimpien ihmisten pitäisi monikymmenkertaistaa sijoitusvarallisuutensa ennen kuin heistä tulisi rikkaita. Pelkkä korkoa korolle -ilmiö ei mitenkään riitä siihen.

Kuinka siis rikastun? 


Avain rikastumiseen on jatkuva säästäminen, ja näiden rahojen sijoittaminen tuottavasti. Jos säästät 10 000 euroa vuodessa, on sinulla 30 vuoden kuluttua 300 000 euroa jos et sijoita rahoja ollenkaan. Jos sijoitat rahat 7% tuotolla, ja laitat tuotot turvaan 0%-tilille, on sinulla jo yli 600 000 euroa. Jos sijoitat myös tuotot, pääset miljoonaan 30 vuodessa.






9. lokakuuta 2017

Q3/2017: Suuria muutoksia

Sijoituksissani tapahtui suuria muutoksia kolmannella kvartaalilla, koska ostin itselleni asunnon. Jouduin jonkin verran myymään sijoituksia, sillä maksoin asunnosta noin 30% omalla rahalla. Tästä tulee tietysti ikäviä veroseuraamuksia ensi vuonna maksettavaksi.

Brutto-omaisuuteni arvo lähestyy jo puolta miljoonaa, kun asunnon laskee mukaan; netto-omaisuuteen osto ei pahellin vaikuttanut, tosin varainsiirtoveroon ja pikkuremontteihin kuluu tietysti rahaa. Velkavipu nousi kertaheitolla 27 %:iiin, eli tuosta puolesta miljoonasta 27 % on lainaa ja 73% omaa rahaa. Edellisellä kvartaalilla lainaa oli vielä vain 15 %. Velkavivun lisäämistä hankaloittaa se, että pörssisijoitukseni ovat pääasiassa eurooppalaisissa ETF:ssä, eikä IB suostu antamaan niitä vastaan lainaa.

Salkun arvoon olen huomioinut asunnon ostohinnalla, enkä tule muuttamaan sen arvoa jatkossakaan. Remonttien rahoitusvastikkeet lasken menoksi, eli ne eivät kasvata asunnon arvoa. Asuntolainan lyhennyksen lasken lisäsijoitukseksi salkkuun, ja samalla tietysti velkavipu pienenee. Salkun arvo pinnisti pieneen nousuun kvartaalin lopulla, kun euron arvon nousu hiipui.




Lisäsijoitukset jäivät tällä kvartaalilla minimaalisiksi muista menoista johtuen. Jatkossa kirjanpidossa tulee mielenkiintoista, kun kaikki rahat eivät tulekaan puhtaana käteen omalle tilille, vaan suurin osa on firman tilillä. Pitäisikö varallisuuslaskelmissa alkaa huomioimaan verovelka jotenkin? Toki noissa henkilökohtaisissa sijoituksissa on verovelkaa nytkin, yli 20 000 euroa...
Henkilökohtaisen kulutuksen uskon pysyvän ennallaan jossain 1600 euron/kk tienoilla, ja sen verran aion nostaa firmasta ulos, loput rahat kannattaa varmaan sijoittaa firman kautta.


Ai niin, viime vuoden verotuspäätös tipahti vihdoin postiluukusta, odotetusti hieman mätkyjä tulossa. Kaikki vähennykset menivät läpi, mm. työhuonevähennys 380 euroa (pääomatuloista). Koko vuoden veroprosentiksi tuli 26,6 %, ja siihen päälle pakollisia maksuja 7,3 %.



17. syyskuuta 2017

Yksipäiväinen työviikko - olenko jo taloudellisesti riippumaton?

Ranskaa osaavat voivat kertoa mitä "entrepreneur" tarkoittaa ;)
Ensiksi pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta; yli kaksi kuukautta edellisestä blogipostauksesta on aivan liian kauan. Puolustukseksi täytyy sanoa, että on tässä ollut aika paljon muita asioita mielessä.

Ensinnäkin se suurin muutos, eli en ole enää työntekijä. Tai no, tavallaan kyllä, mutta irtisanouduin edellisestä työstäni ja minulla on nyt oma firma (osakeyhtiö) jonka kautta työskentelen. Olen siis yrittäjä.

Samaan syssyyn tein toisenkin ison muutoksen, eli olen jälleen asunnon omistaja. Päätin, että kannattaa ostaa asunto kun on vielä palkkatyössä, kun pankin näkökulmasta on vakaat tulot toisin kuin yrittäjällä. En maininnut pankille, että olin jo jättänyt irtisanoutumisilmoitukseni. :D

Ostin mielestäni asunnon kohtuulliseen hintaan, en alueelta jonka hinnat ovat nousseet paljon viime vuosina, mutta ei myöskään ihan maaseudulta. Asunnon myyjät joutuivat kyllä myymään halvemmalla kuin olivat asunnon viitisen vuotta aikaisemmin ostaneet (ainakin jos remontit huomioi), se kertonee jotain hintakehityksestä alueella. En laske asunnon hinnannousun varaan jatkossakaan, vaan olen tyytyväinen jos sen arvo pysyy ennallaan. Vuokrakohteeksikaan tämä ei ole optimaalinen, koska on sen verran iso (kyllähän yksi ihminen tarvitsee vähintään kolmion jotta mahtuu asumaan mukavasti??). Hinnasta sanottakoon, että se on mummonmiljoonan luokkaa, eli aivan järkyttävä rahamäärä mutta silti nykyään pikkuraha...

Niin, palatakseni otsikkoon: koska olen vasta aloitteleva yrittäjä, ei minulla ole vielä paljoa asiakkaita. Toistaiseksi teen noin yksipäiväistä työviikkoa, ja se ilmeisesti riittäisi kattaamaan menoni verojen ym jälkeen. Kirjoitin aikaisemmin miten työnteon vähentäminen vaikuttaa nettotuloihin, mutta kirjoitin silloin työntekijän näkökulmasta. Silloin laskin, että 2,5 päiväinen työviikko kattaisi menoni; nyt toki kuluni ovat laskeneet, jos asumiskuluksi lasken vain vastikkeen, lainan korot ja remonttivarauksen. Mutta samalla yrittäjänä laskutan asiakkailta paljon korkeampaa tuntihintaa kuin olen aikaisemmin saanut tuntipalkaa, ja pystyn itse vaikuttamaan huomattavasti veroihini ja eläkemaksuihini. Voin nostaa yrityksestä ulos vain sen verran rahaa kuin tarvitsen, ja jättää loput kasvattamaan yrityksen varallisuutta. Koska minulla on aika paljon sijoituksia, voin nostaa tarvittaessa hyvin pientä palkkaa, tai jopa olla kokonaan ilman. Twitterissä jo uhkasin lopettaa tuloverojen maksun loppuvuodeksi :D  Yli 25% veroja minun ei oikeastaan koskaan tarvitse maksaa yrittäjänä.




11. heinäkuuta 2017

Q2/2017: Valuuttakursseilla takapakkia

Salkku kehittyi yllättävän huonosti viime kvartaalilla, vaikka pörssikursit olivat lievässä nousussa. Syynä oli ilmeisesti se, että dollari heikkeni (tai euro vahvistui) enemmän kuin kurssit nousivat. Tappiota ilman lisäsijoituksia tuli kuitenkin vain 1,6 %, joten ei tuo nyt niin paha juttu ole. 


Kvartaalin loppupuolella tein suuremman muutoksen salkussani, tekemällä aika suuren korkosijoituksen sijoitusasunnot.com:in projektiin. Tämä on aika lyhyt märäaikainen sijoitus, joten rahoille täytyy keksiä jokin muu sijoituspaikka myöhemmin. Pidän kyllä ei-osakesijoituksista, kunhan niistä saa tarpeeksi hyvää tuottoa. Velkavipua on nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin, tosin vieläkin alle 15 %. Huomasin ikäväkseni että IB ei anna luottoa DB x-trackers ETF:iä vastaan ollenkaan (lainoitusaste 0%), siksi jouduin myymään enemmän omistuksiani kuin olin ajatellut. Ostin tilalle vastaavia iSharesin ETF:iä, jolloin sain lainaa.



Kolmannella kvartaalilla on sitten tulossa vielä suurempia muutoksia elämään ja sijoituksiin, lisää siitä myöhemmin.


4. kesäkuuta 2017

Oletko sijoittamisriippuvainen?

Meistä suomalaisista kolme neljästä on ainakin joskus viimeisen vuoden aikana tehnyt jotakin sijoituksia. Sijoittamisella haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa. Ja sitten ihmiset sijoittavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että sijoittaminen muuttuu ongelmaksi.

Suurin osa sijoittajista on niin sanottuja viihdesijoittajia. He sijoittavat tuloihinsa nähden kohtuudella eikä sijoittaminen aiheuta haittoja sijoittajalle tai tämän lähipiirille. Sijoitukset tarjoavat sopivassa määrin jännitystä, viihdettä ja nautintoa.

Ongelmasijoittaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista sijoittamista, joka vaikuttaa kielteisesti sijoittajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Siitä ei enää saakaan jännitystä, eikä edes rahaa. Kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sijoittaja häpeää käytöstään, hän haluaa salata ongelmat eikä usein edes myönnä sijoittamisesta aiheutuvia haittoja. Ongelmasijoittaja kokee ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä ja sijoittaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta. 

Sijoittamisongelman tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

  • Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää sijoittamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa?
  • Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon sijoitat?
  • Teetkö kauppaa warranteilla, turboilla ja viputuotteilla?
  • Ostatko lisää paljon laskeneita osakkeita, ajatellen, etteivät ne voi laskea enempää?

Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymyksistä, niin sinulla on todennäköisesti jonkin asteinen sijoittamisongelma.

No, Suomessa ei oikeasti taideta tuntea käsitettä sijoittamisriippuvuus. Se voi kuitenkin olla joillekin ihmisille todellinen ongelma, eräänlainen peliriippuvuuden ja nettiriippuvuuden sekoitus. Myönnän, että itsekin käytän ison osan vapaa-ajastani sijoittamiseen liittyvien aiheiden parissa. Laitan sijoituksiin kaikki rahani, ja vähän enemmänkin. En kerro sijoituksistani läheisilleni tai työkavereilleni. Toki täällä netissä voin niistä ihan avoimesti kertoa, kun se onnistuu anonyymisti. En kuitenkaan koe, että sijoittaminen olisi minulle ongelma, ainakaan niin kauan kuin kurssit jatkavat nousuaan...

Tunnistatko itsessäsi sijoittamisriippuvuuden merkkejä?

27. toukokuuta 2017

Jos ryhtyisin vuokranantajaksi, näyttäisi hakemuslomake tältä

HUOM: Tätä kirjoitusta ei tarvitse ottaa ihan tosissaan. En ole koskaan omistanut vuokra-asuntoja.

1. Kuinka kauan uskot asuvasi tässä asunnossa?
a) kunnes löydän paremman (0 pistettä)
b) 1-2 vuotta (1 p.)
c) 3-5 vuotta (4 p.)
d) lopun elämääni (5 p.)

No tämä on aika selvä ja perustavanlaatuinen kysymys. Mitä pidempään hakija haluaa asua, sitä parempi. Kuitenkin tämä kysymys puuttuu monista hakulomakkeista; eikö vuokranantaja usko hakijan kuitenkaan vastaavan tähän rehellisesti, vai mikä on syynä?

2. Mitä teet / mitä aiot tehdä lähitulevaisuudessa?
a) työtön (pistettä)
b) opiskelen (1 p.)
c) töissä (2 p.)
d) eläkkellä (3 p.)
e) olen taloudellisesti riippumaton (5 p.)

Tämä kertoo lähinnä kuinka vakaat tulot hakijalla on. Usein kysytään kyllä mitä hakija tekee juuri nyt, mutta jos hakija aikookin lopettaa työn ja siirtyä opiskelijaksi asunnon saatuaan... no, ei välttämättä kerro sitä tässäkään rehellisesti.

3. Miksi muutat?
e) muutan ensimmäiseen omaan asuntoon (0 pistettä)
b) muutan yhteen poika/tyttöystävän kanssa (1 p.)
c) muutan erilleen puolisosta
  c.1) avoeron takia   (2 p.)
  c.2) avioeron takia  (3 p.)
  c.3) asumuseron takia  (2 p.) 
d) muutan/muutamme omistusasunnosta vuokralle (3 p.)
e) muutan/muutamme halvempaan (2 p.)
f) muutan/muutamme isompaan (4 p.)
g) puoliso kuollut / muuttanut vanhainkotiin tms (5 p.)
h) kaverin kanssa kimppakämppään (2 p.)
i) muutan/muutamme työn takia (3 p.)
j) muutan/muutamme opiskelun takia (2 p.)

Mitä väliä silloin on miksi hakija haluaa muuttaa? Se kertoo paristakin asiasta: onko hakijalla varaa maksaa tästä asunnosta, ja kuinka kauan hän tulee tässä asumaan. Lisäksi jos hakija ei ole koskaan asunut omassa kämpässä, ei hän välttämättä osaa asua kerrostalossa.
Jos kyseessä on nuorenparin ensimmäinen yhteinen kämppä, on hyvin mahdollista ettei suhde kestä ja pari haluaa luopua asunnosta. Erilleen muuttavissa taas on riski että pari palaa takaisin yhteen (avioerossa tämä on hyvin epätavallista).

4) Minkä takia uskot muuttavasi pois täältä?
a) muutan omistusasuntoon (2 p.)
b) tarvitsen enemmän tilaa / muutan yhteen jonkun kanssa (1 p.)
c) muutan työn/opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle (1 p.)
d) muutan halvempaan (0 p.)

Tämä kertoo myös siitä kuinka kauan hakija tulisi asumaan, ja millainen rahatilanne hänellä on. Jos hakija aikoo muuttaa omistusasuntoon, on hänellä (toivottavasti/luultavasti) rahaa säästössä, eikä vuokranmaksussa tule ongelmia

5) Kuka maksaa vuokravakuuden ?
a) maksan itse (2 pistettä)
b) vanhemmat maksavat (1 p.)
c) kela (0 p.)

Jos hakija ei laita ollenkaan omaa rahaa kiinni asuntoon, ei hänellä ole yhtä suurta intressiä huolehtia vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta..

6) Jos olet asunut aikaisemmin vuokralla, anna edellisen vuokranantajan yhteystiedot

Työpaikkaa hakiessa voidaan ilmoittaa suosittelijoita, niin miksei asuntoakin haettassa? Edellinen vuokranantaja voi kertoa onko hakija maksanut vuorat ajallaan ja onko ollut ongelmia. Toki täytyy jotenkin varmistaa, että tämä henkilö on oikeasti ollut hakijan vuoranantaja, eikä tässä yritetä huijata. Siksi kysyisinkin nämä kysymykset suullisesti, ettei hakija pysty liikaa suunnitelemaan vastauksiaan.

Kuten ylläolevista pisteytyksistä voi päätellä, olisi suosikkivuokralaiseni vanha mummo jonka puoliso on kuollut. Syyt ovat seuraavat: 1) mummo tuskin vaihtaa asuntoa löydettyään uuden poikaystävän,  2) mummolla ei ole syytä vaihtaa asuntoa, muuta kuin vanhainkotiin/ruumishuoneelle, 3) mummolla on vakituiset eläketulot loppuelämäksi, 4) mummot harvemmin järjestävät bileitä tai muuten aiheuttavat häiriötä, 5) parhaassa tapauksessa mummo maksaa vuokraa asunnosta vaikka on jo siirtynyt sairaalaan/vanhainkotiin ("kyllä minä vielä muutan takaisin kotiin kunhan tämä lonka paranee"). Toki vanhoissa mummoissa on pari vaaratekijää: mummo voi kuolla kupsahtaa asuntoon ja aiheuttaa ikäviä hajuhaittoja, tai mummolla voi olla alkoholi- tai mielenterveysongelma,.Vaikka muuten suhtaudun lemmikkeihin sallivasti, niin vanhalla mummolla en haluaisi oleva eläimiä.

Mitä mieltä olette, olisinko k*sipää vuokranantaja? Onko näissä kysymyksissä järkeä, ja suostuisitteko itse niihin vastaamaan?



25. toukokuuta 2017

Oho, alle viisi vuotta taloudelliseen riippumattomuuteen?

Lisäsin tuohon oikealle laskurin joka näyttää milloin minulle mahdollisesti koittaa taloudellinen riippumattomuus. Juuri nyt se näyttäisi, että aikaa on siihen on vain 4-6 vuotta! Onko tuo realistista?

Miten laskuri toimii?

Laskuri hakee realiaikaisen tiedon varallisuudestani Google Sheetsiin tekemästäni taulukosta, joka sisältää tiedot sijoituksistani. Se taas automaattisesti päivittää realiaikaiset pörssikurssit finance.google.com:in ja finance.yahoo.com:in palveluista. Nämä palvelut välillä bugittavat, joten siksi tässä sivulla voi joskus lukea ettei tietoa ole saatavilla.

Miten varallisuus sitten muutetaan päivämääräksi? Lasken, että tarvitsen vuodessa 22 000 - 27 000 euroa ennen veroja, joten käyttäen 4 % sääntöä tarkoittaa tämä 550 000 - 675 000 euron pääomaa. Tuo 4 % sääntö ottaa huomioon sen, että vuodessa tarvittava summa kasvaa inflaation mukaan. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken, että salkkuni tuottaa keskimäärin 7 % vuodessa, ja lisäksi laitan säästöön 20 000 euroa tuloistani joka vuosi. Näillä tiedoilla Google Sheets osaa laskea kuinka monta vuotta tarvitaan ennen kuin varallisuuteni on kasvanut tuohon tarvittavaan 550-675 k€.

Onko tuo realistista?

Sijoitukseni eivät tietenkään tuota tasaisesti 7 % joka vuosi. Muutaman viime vuoden aikana salkkuni tuotto on vaihdellut -10 % ja +22 % välillä. Voi siis kestää huomattavasti kauemmin ennen kuin salkkuni on tarpeeksi iso. Lähivuosina voi tulla suurempi romahdus joka vie 30-50% pääomastani; vuosien 2000 ja 2008 romahdusten jälkeen kesti 5-6 vuotta ennen kuin kurssit olivat palanneet romahdusta edeltäneelle tasolle. Tuo siis voisi viivyttää taloudellisen riipppumattomuuden saavuttamista saman verran kauemmaksi tulevaisuuteen.

Myös tuota 4 % sääntöä on kritisoitu. Sen on alunperin määritelty riittävän "lähes varmasti" 30 vuoden ajanjaksoksi, eli 30 vuoden kuluttua voi koko pääoma olla mennyttä. Minähän olen vasta nelikymppinen joten pääomani saisi riittää huomattavasti kauemmaksi; olisi ikävää jos rahat loppuisivat juuri kun on päässyt eläkkeelle. Lisäksi tuo 4 % sääntö on keksitty aikana jolloin pörssien tuotto ja myös inflaatio olivat huomattavasti suurempia kuin tänä päivänä.

Suuri vaikutus on myös salkun kehitys niinä ensimmäisinä vuosina kun tuota pääomaa ryhtyy syömään. Jos silloin tapahtuu iso pörssiromahdus, voi olla aika varma etteivät rahat tule riittämään kovin pitkälle. Jos viiden vuoden aikana salkun tuotto on yhteensä 0 %, on pääomasta syöty jo 20 %.

On kuitenkin muutamia asioita joiden takia tämä 4% sääntö kelpaa minulle:

  • Jättäydyn tuskin kokonaan pois työelämästä vaikka saavuttaisin taloudellisen riippumattomuuden, eli salkkuni tuoton ei tarvitse kattaa kaikkia menojani.
  • Toivottavasti jossain 70 vuoden tienoilla alan saamaan eläkettä. Takuueläke on tällä hetkellä 760 euroa kuussa eli yli 9000 euroa vuodessa, joten voin toivoa eläkkeen tulevaisuudessakin kattavan 25-40 % menoistani.
  • Uskon myös siihen, että robotisaatio aiheuttama massatyöttömyys viimeistään pakottaa Suomen ottamaan käyttöön perustulon. Vaikkakin pienempi kuin takuueläke, olisi se silti mukava lisä tuloihin.
  • Kuriositeettinä mainittakoon, että suurenkin sijoitussalkun omistaja voi vielä toistaiseksi saada asumistukea, jos on järjestänyt sijoituksensa niin, ettei saa osinkotuloja...







11. toukokuuta 2017

Miten minimoit tuloverosi

Raflaava otsikko, mutta tässä on vertailu eri tulotyyppien verotuksesta (palkkatulo, osinko, myyntivoitto ym).


Tässä on heti ensimmäiseksi mielenkiintoinen yksityiskohta vapaaherroiksi aikoville: Jos saat osinkoa muusta maasta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Tavalliselle työläiselle tuo on yleensä huono juttu, mutta jos sinulla ei ole muita ansiotuloja, niin nuo osingot ovat silloin täysin verottomia n. 10 000 euroon asti. Tällaisia ei-sopimusvaltioita ovat esimerkiksi useimmat veroparatiisit (Bahama, Neitsytsaaret, Marshall-saaret ym). Koska nuo osingot eivät ole palkkatuloa, ei niistä mene myöskään vakuutusmaksuja, eli saat rahat todellakin puhtaana käteen! Verottaja tosiaan kannustaa sijoittamaan veroparatiiseihin.

Jos sinulla ei ole veroparatiisisijoituksia, niin alle 16 000 euron tuloilla verotus on edullisinta yrittäjälle joka nostaa palkkaa omasta yrityksestä. Yrittäjällä ei ole työntekijän eläkevakuutusmaksuja, muuten verotus on sama kuin tavallisella palkansaajalla. Toki yrittäjän tuloista maksetaan yrittäjän eläkemaksu, vastaaavasti kuin työnantaja maksaa työntekijän palkasta eläkemaksun. Niitä ole tässä kuitenkaan huomioitu (yrittäjän pitäisi maksaa noita eläkemaksuja vaikka nostaisi palkan sijasta osinkoja firmastaan). Jos kyseessä on sijoitusyhtiö, niin omistaja voi siis nostaa yrityksen sijoituksista saamat myyntivoitot ulos palkkana hyvin pienellä verolla.

Normaali palkkatulo tulee edullisuudessa kolmantena, kunhan tulot ovat  alle 15 000 euroa. Verotus on aika selkeä: maksat ansiotuloveroa sekä sen lisäksi 7,75 % pakollisia maksuja (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu). 

18 000 euron jälkeen verotus olisi halvinta myyntivoittojen kohdalla, jos pääsisi käyttämään maksimaalista hankintameno-olettamaa. Tämä siis vaatii, että ostohintasi on ollut 0 euroa, ja myyt vasta 10 vuoden omistusajan jälkeen. Silloin saat käyttää 40 % hankintameno-olettamaa, eli maksat veroa 60 %:sta myyntihinnasta, jolloin veron määrä on  18 % myyntivoitosta. Tuollainen nollan euron hankintahinta on kuitenkin aika harvinainen tapaus. Realistisempaa olisi esimerkiksi sijoituksen nelinkertaistuminen kymmenessä vuodessa, jolloin veroksi tulee 24%, eli ollaan jo lähellä osinkoveron määrää.

20 000 eurosta ylöspäin verotus on halvinta pörssilistatun yhtiön osingoissa, 25,5 %.

Yrittäjän ottama osinko omasta yrityksestä on aina kallimpaa, koska yrittäjä maksaa ensin yhteisöveron 20 %, ja sen jälkeen vielä vähintään 7,5 % osinkoveroa.

Jos haluat jatkaa työelämässä, normi-työntekijänä:

Hanki palkkatuloja ja veroparatiisi-osinkoja 16 000 euroon asti, sen jälkeen osinkotuloja (ja myyntivoittoa jos pääset käyttämään hankintameno-olettamaa).

Jos olet yrittäjä, ja haluat jatkaa sellaisena:

Nosta palkaa ja veroparatiisi-osinkoja 18 000 euroon asti, sen jälkeen osinkotuloja listatuista yhtiöistä. Jos firmaasi tulee enemmän rahaa sisään, niin jätä ne ainakin kasvattamaan firman matemaattista arvoa sen verran, että saat nostettua niitä halvimmin erotettuja osinkoja.

Toki jos haluaa kikkailla, niin perustaa Viroon toisen firman, jonne ohjaa rahat tästä suomalaisesta yhtiöstä. Siellä kun ei tarvitse maksaa yhteistöveroa ennen kuin nostaa osinkoja, eli verorahat kasvavat korkoa korolle. Suomi-firma tekee palkanmaksun jälkeen nollatulosta.

Jos olet ns. vapaaherra, et halua työskennellä:

Voit hankkia veroparatiisi-osinkoja 18 000 euroon asti, tai voit perustaa oman sijoitusyhtiön, johon sijoitat pääomasi. Nostat sieltä palkkaa 18 000 euroon asti (muista myös verovapaat luontoisedut). Siitä ylöspäin osinkotuloja ja myyntivoittoja.






23. huhtikuuta 2017

Verotus kannustaa osa-aikaisuuteen

Laskinpa tässä huvikseni paljonko maksaisin veroja jos en työskentelisi kokopäiväisesti. Ansiotulojen verotushan on tunnetusti progressiivista, eli lisätienesteistä menee aina vain isompi osuus veroihin. Tein alla olevan kuvaajan näyttämään miten 1-5-päiväistä työtä verotetaan. Kuvaaja ei siis ole kumulatiivinen, vaan se näyttää juuri kyseisestä viikonpäivästä maksettavat verot.


Jos olisin töissä vain yhden päivän viikossa, olisi veroprosenttini nolla ja maksaisin vain pakolliset eläke/työttömyysvakuutusmaksut (7,75 %). Jo toisen työpäivän verot ja maksut nousevat lähes 30 %:iin, eli suuremmaksi kuin osinkoverotus. 3-5 päivistä jää käteen vain vähän yli 50 % bruttopalkasta.

Alla on vielä toinen näkökulma asiaan, eli sisempi ympyrä näyttää mistä nettopalkani koostuu, ja ulompi ympyrä näyttää kulutukseni. Kuten näkyy, 1. ja 2. päivä tuottavat 50 % nettopalkastani, eli jos olisin töissä vain kaksi päivää viikossa saisin tavallaan vielä puolikkaan päivän palkan "kaupan päälle". Neljännen ja viidennen päivän nettopalkka on yhteensä vain hieman isompi kuin ensimmäisen päivän, eli teen silloin tuplatyön saman rahan edestä.

Ulommasta ympyrästä näkee, että yksipäiväinen työviikko riittäisi kattamaan asumiskustannukseni (asumiskuluksi olen laskenut noin 800 euroa, jolla yhden ihmisen pitäisi asua ihan mukavasti) ja jäisi vielä vähän ylikin. 2,5-päiväinen työviikko riittäisi kattamaan kaikki menoni, enkä tarvitsisi mitään tuottoja sijoituksistani.

Mutta minullahan on aika paljon sijoituksia, entä jos lasken että saan niistä 4 % tuoton (miinus osinkoverot) ja käytän tämän tuoton kattamaan menojani? Sijoitustuotot kattaisivat tällä hetkellä hieman yli puolet menoistani, eli minun täytyy vielä tehdä töitä. (Toisin sanoen minun täytyy tuplata sijoitussalkkuni koko jotta pystyisin kokonaan poistumaan työelämästä) Toisaalta voisin melkein siirtyä 1-päiväiseen työviikkoon jo nyt.



Tuntuu jotenkin paradoksaaliselta, että suht iso sijoitussalkkuni tuottaa vain hieman enemmän kuin mitä tienaisin työskentelemällä yhden päivän viikossa...




18. huhtikuuta 2017

Q1/2017: Mukava meno jatkuu

Kolmas kova kvartaali peräjälkeen.
Uusia sijoituksia tein hieman vähemmän kuin aikaisemmin, asumiskuluni ovat hieman nousseet. Kvartaalin lopulla osallistuin Fondian IPOon pikavoittojen toivossa, tällä kertaa tajusin merkitä huomattavasti suuremman osakemäärän kuin oikeasti halusin. Lopulta sain kuitenkin vain 116 osaketta, ja ne ovat tällä hetkellä vain pari sataa euroa voitolla. En ole niitä vielä viitsinyt myydä, koska myin aikaisemmin tänä vuonna Vincitin osakkeet, ja jos ne myy mitään muuta jää myynti verottoman 1000 euron rajan alle. Toisaalta minulla on pari tonnia tappiollisia myyntejä aikaisemmin vuosilta jotka pitäisi jossa vaiheessa saada vähennettyä... Niitä ei ilmeisesti saa vähentää osingoista, koska ne ovat syntyneet ennen vuotta 2016.



Muuten ei ole suurempia muutoksia salkussa tapahtunut. Salkun koostumus on tällä hetkellä seuraava:
  • Osake-ETF:iä n. 61 %
  • Osakkeita n. 30 %
  • Etuoikeutettuja osakkeita 7,5 %
  • Korkeatuottoinen.fi 1,5 %
Hieman olen miettinyt pitäisikö hajauttaa osakkeiden lisäksi myös velkakirjoihin, mutta niiden tuotto on tällä hetkellä niin matala ettei niihin kannata sijoittaa jos on yhtään velkavipua (lainan korko kun on helposti yhtä iso kuin velkakirjojen tuotto). Lisäksi jos/kun korot lähtevät nousuun niin velkakirjojen arvo laskee entisestään. Velkavipua minulla on tällä hetkellä alle 10 %.

Jos ostaisin jonkin sijoituskämpän luokkaa 100 k€, olisi se käytännössä kokonaan velkarahalla; pienentyisikö salkkuni riski yhtään, kun velkavipu nousisi kerralla 1,1:stä lähes 1,4:ään...

22. tammikuuta 2017

Auton kuluista taas

Autoverokeskustelun seurauksena kiinnostuin tarkistamaan autoni "virallisen" arvon tullin Mahti-palvelusta. Autollani on nyt ikää 8 vuotta ja kilometrejä yli 160 000. Mahti antaa yleiseksi myyntihinnaksi noin 6600 euroa. Lähes 20 000 euroa on siis kadonnut taivaan tuuliin vuosien saatossa. Toisaalta on jotenkin lohdullista, että auton arvo on niin pieni; sen kanssa ei tarvitse olla niin varovainen. Suomessa kun autoon tulee pienikin lommo niin se pitää korjauttaa kaskon piikkiin (auto voi jopa mennä lunastukseen pelkän kosmeettisen lommon takia). Etelä-Euroopassa on ihan normaalia että autot ovat täynnä lommoja. Auton käyttöarvo ei ole pienentynyt yhtään, se tuottaa edelleen saman "palvelun" kuin uutena.

Katsoin Mahdista myös miten auton arvo alenee kun se vanhenee ja siihen tulee kilometrejä. Sieltähän näkee vain auton tämänhetkisen arvon, joten täysin oikeaa "vanhaa" arvoa ei pysty katsomaan, mutta otin vastaavien uudempien vuosimallien nykyarvot (esim 2016 malli 15 tkm ajettuna, 2015 malli 44 tkm, jne), ja alla näkyy tulos. Tuossa 3-4 vuoden kohdalla näkyy isompi hyppäys; se johtuu pääasiassa siitä, että automalliin tuli isompi muutos, vaikka kyse on käytännössä samasta autosta. Ei siis kannata ostaa autoa josta on kohta tulossa uudistettu versio. Autojen keski-ikä on Suomessa muuten 12 vuotta, joten tuon kuvaajan pitäisi olla tuplasti pidempi!


Laskin myös kuinka paljon rahaa olen autoon käyttänyt sen omistusaikana (ostin sen siis uutena). Ajoin autolla huomattavasti enemmän 2.-5. omistusvuotena, joten kustannusten määrä ei suoraan ole verrannollinen auton ikään. Mutu-tuntumalla olisin veikannut, että bensaan menee paljon vähemmän rahaa (ajan bensaa säästäen, hieman yli 6 l/100km), ja vuosihuoltoihin suhteessa paljon enemmän (mukamas kallis merkkihuolto).
Tuo "korjaukset ja osat" osuus sisältää niin normaalit kuluvat osat kuten renkaat ja jarrut kuin myös muut korjaukset joita vakuutus tai valmistaja ei korvaa. "Pakolliset maksut" kattaa vakuutukset, ajoneuvoveron ja katsatuksen.


Alla vielä kulut per vuosi eriteltynä.

Taidan ajaa tämän auton niin loppuun kuin mahdollista. Tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että autoni ei menisi katsastuksesta lävitse lähivuosina (ja ensi vuonna ei ehkä ole katsastusta, jos pidemmät katsastusvälit otetaan käyttöön), eikä suurempaa korjaustarvettakaan pitäisi olla.




9. tammikuuta 2017

2016 - Unelmavuosi

Tuloksellisesti hieno vuosi taas takanapäin. Tuloni kasvoivat hieman mutta niin kasvoivat asumismenotkin, joten ne suunnilleen kumoavat toisensa. Vapaa-aikaan "sijoitin" hieman enemmän tänä vuonna, ulkomaanmatkojen muodossa, kun muut kustannukset pysyivät aika lailla ennallaan. Säästöön jäi silti lähes 17 000 euroa, ja ne rahat menivätkin suoraan sijoituksiin.



Sijoituksien kannalta vuosi oli erinomainen, salkkuni kasvoi lähes 60 000 euroa. Viime neljänneksellä en tehnyt suurempia muutoksia salkkuuni, tosin Vincitin antiin osallistun ja sain mitättömän määrän osakkeita. Ideana minulla oli napata pikavoitto tuosta, mutta osakemäärä on niin pieni etten ole niitä vielä viitsinyt myydä.
Veromyyntejä en päässyt tekemään, kun salkussani ei ole oikein mitään kunnolla miinuksella... #firstWorldProblems
On siis luvassa mätkyjä osinkotuotoista ensi verotuksessa.





Osinkoja sain muuten noin 4600 euroa viime vuonna. 2015 luku oli 3500 euroa, ja 2014 vastaavasti 6200 euroa. En oikeastaan halua enkä tarvise osinkoja, niistähän menee vaan ihan turhaan veroja. Mielummin siirtäisin verotuksen kauas tulevaisuuteen. Osingoista alle puolet tulee etuoikeutetuista osakkeista, loput tavallisista osakkeista. Etuoikeutetut osakkeet haluan pitää, koska niistä saa tasaista tuottoa. Noista muista osakkeista (noin 25 firmaa) en vain raaski luopua... niistäkin joutuisi ikävät verot maksamaan, kun olen kaikki huonoimmat sijoitukset jo myynyt pois. Esimerkiksi Lockheed-Martin on 122% plussalla...


Muuten, veroja en ole huomioinut tuossa salkun kehityksessä muuten kuin osinkojen ennakonpidätysten kohdalla. Loput veroistahan on mennyt korkeampana palkkaverona tai veromätkyinä, joten ne näkyvät hieman pienempänä palkkatulona. Eipä tuolla ole kuitenkaan suurta vaikutusta suuntaan eikä toiseen.


Aloita sijoittaminen Nordnetissä tai Mintos.com:ssa!

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *