28. joulukuuta 2018

Miten kävi tuloverovapaan vuoden 2018?

Vuosi sitten otin tavoitteeksi elää ja työskennellä vuosi 2018 maksamatta lainkaan tuloveroja. Miten tavoitteen kanssa kävi?

Menot

Menoja minulla oli tänä vuonna hieman enemmän kuin olin suunnitellut, 23 000 vs 21 200. Menoja on aika tasaisesti enemmän kaikissa kategorioissa, eli mikään yksittäinen asia ei erityisesti kaatanut budjettia. Enimmäkseen budjetin ylitys johtuu siitä, että tein enemmän töitä kuin olin odottanut; siksi liikkumiseen meni enemmän rahaa, kuten myös syömiseen ravintolalounaiden muodossa.

Asuminen: 10 900 €
Auto ja liikkuminen: 3260 €
Hankinnat: 1100 €
Ruoka & kotitalous: 4750 €
Lomailu ja vapaa-aika: 1980 €
Satunnaiset: 1050 €
Yhteensä: 23 050 €


Tulot


Vastaavasti tulonikin olivat hieman odotettua suuremmat, koska sain nostettua enemmän päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Tuloveroprosentiksi tuli mukavat 0,7 %. Voi olla vero tuosta vielä hieman pienenee, koska ennakonpidätyksissä ei ole huomioitu työhuonevähennystä. Ihan nollaan en kuitenkaan taida päästä.

Palkka: 15 100 €
Virikesetelit: 400 € (verotonta)
Päivärahat: 3690 € (verotonta)
Kilometrikorvaukset: 5050 € (verotonta)*
Asumistuki: 2250 € (verotonta)
Yhteensä brutto: 26 490 €
Koko vuoden tuloverot: 184 €
Nettotulot: 26 306 €

*Laitoin tuohon kilometrikorvaus-kohtaan alunperin vain sen summan mikä korvauksista jää kulujen jälkeen käteen, mutta sehän on väärin kun olen kaikki autoilun menot huomioinut menoissa.


Toki kun asumistuen huomioi, niin valtio maksoi paljon enemmän minulle kuin minä valtiolle.

Ensi vuonna jatkan sitten samalla kaavalla. Verotus ilmeisesti hieman kevenee ensi vuonna, mutta kun veroni ovat niin pienet muutenkin niin vaikutus on vain parikymmentä euroa.


20. joulukuuta 2018

Ennakkokatsaus kuluvaan vuoteen: rahan tuloa ei voi estää

Blogi on elänyt hiljaiseloa viime aikoina; varmaan lähinnä siksi, että sijoitusrintamallakin on ollut hiljaista. Pörssikurssit ovat olleet enimmääkseen laskussa, joten ei tee hirveästi mieli tsekkailla salkun arvoa kovin usein. Ehkä hyvä niin. En myöskään ole tehnyt mitään uusia sijoituksia viime aikoina, koska minun täytyy kerätä rahaa verottajalle maksettavaksi. Maksettavaa vasta riittääkin, huh huh! Alvia joudun maksamaan lähes 30 000 euroa (koko tämän vuoden alvit kertarysäyksellä), ja firman yhteisöveroakin noin 8000 euroa jo aikaisemmin maksetun kymppitonnin lisäksi. Toki tämä on merkki siitä, että firmallani on ollut erinomainen vuosi.

Laskutettuja työtunteja olen tänä vuonna tehnyt noin 1740, eli suunnilleen saman verran kuin keskiverto täysipäiväinen yksityisen sektorin työntekijä joka ei ole päivääkään sairaana. Töitä on siis riittänyt enemmän kuin etukäteen uskoin tekeväni, ja samalla tietysti rahaakin on kertynyt huimasti. Vastaavasti lomaa olen pitänyt oletettua vähemmän, puolisentoista kuukautta. Toki asiakkaiden puolesta saisin varmaan pitää lomaa enemmänkin, mutta ei sitä raaski kun loma on palkatonta ja töissä tienaa hyvin...

Ovatko tuloni siis tapissa, kun kerran teen töitä täysipäiväisesti? Ei, sillä minun on kyllä mahdollista nostaa tuntihintaani 10-20% valitsemalla rahakkaampia projekteja. Tänä vuonna minulla on ollut yksi iso asiakas jolta on tullut noin 85% tuloistani, ja siinä tuntihinta on aika alhainen. Mukavinta olisi tietysti tehdä paremmin maksavia projekteja, mutta hieman vähemmän, jolloin saa saman verran rahaa kuin nyt mutta vähemmällä työllä.

Vuosi sitten mietin olisiko mahdollista jättää tuloverot kokonaan maksamatta (siis ihan laillisesti) ja silti pystyä elämään tuloilla eikä säästöillä. Nyt näyttää siltä, että melkein pääsen tavoitteeseen, tuloveroa tulee nähtävästi maksettavaksi korkeintaan 200-300 euroa koko vuodelta. Tarkemmat luvut tuloistani ja veroistani kerron sitten vuodenvaihteen jälkeen.



9. lokakuuta 2018

Q3/2018: Rahat ihan muualla kuin osakkeissa

Kolmas kvartaali oli säästämisen kannalta hyvä, lisäsijoituksia tuli tehtyä melkein 20 000 euroa. Pörssikurssit hakivat suuntaansa eikä salkun tuotto ollut huimaava; arvonmuutosta kertyi noin 1,5 %. 




Oma pääoma kuitenkin lähestyy nopeaa vauhtia puolta miljoonaa. Tällä kvartaalilla en sijoittanut lisärahaa osakkeisiin/ETF:iin ollenkaan, vaan sijoitin lainoihin ja kiinteistöön.



Tähän väliin on hyvä katsoa myös pääoman jakautumista, eli mitä minä tällä hetkellä omistan. Tässä on siis nettopääoma; omassa käytössä olevaan asuntoon kohdistuu aika paljon lainaa joten sen osuus bruttopääomasta on huomattavasti suurempi. Myös osakkeita vastaan minulla on pieni määrä velkavipua. En tiedä sitten kumpi antaa paremman kuvan jakaumasta, brutto vai netto? Käteistä on aika paljon (prosentti näyttää pieneltä, mutta summa on melkein 20 k€), mutta se johtuu ihan siitä että firmani täytyy laittaa vähän rahaa sivuun jotta se saa yhteisöveron ja alvit maksettua tuossa vuodenvaihteen jälkeen. Enkä viitsi rahoja sijoittaa 1 % säästötilillekään.


Ikuisuuskysymys on, onko oma asunto sijoitus vai ei. Ainakin minä miellän oman asuntoni sijoituksena; jos en omistaisi tätä asuntoa, asuisin vuokralla suunnilleen vastaavassa asunnossa. Silloin maksaisin vuokraa yli 10 000 euroa/v. Nyt olen sijoittanut noin 50 000 euroa ja lisäksi  maksan tietysti vastikkeita (4200 euroa), korkoja (muutaman satasen), ja remontteihin voi varata 2000 €/v. Sijoitukseni tuottaa siis 3800 € vuodessa, eli saan 7,6 % verotonta (ja aika turvallista) tuottoa. Jonkun mielestä tämä ei ole sijoitus koska en saa siitä tuloa, vaan se pelkästään pienentää menojani. Minusta kyse on samasta asiasta; ei ole väliä kasvavatko tulot vai pienenevätkö menot, pääasia on, että jää enemmän rahaa muuhun.

Onnistuisipa vastaava myös muiden menoerien kohdalla, eli tekemälllä kertasijoituksen saisi vaikka ruokaostokset puoleen hintaan lopun elämää...




23. syyskuuta 2018

Vaihtoehtoisia sijoituskohteita

Kun pörssikurssit ovat tällä hetkellä aika korkealla, olen kiinnostunut muista sijoituskohteista jotka tuottaisivat hyvää tuottoa (eli yli 5%) mutta joiden tuotto olisi tasaisempaa.

Hankin äskettäin sijoitustontin (tai paremminkin osuuden sellaisesta), eli omistan tontin jolla seisoo toisen henkilön omistama asuinrakennus. Pidän tuota turvallisempana sijoituksena kuin tavallista sijoitusasuntoa koska
a) vuoralainen ei oikein voi rikkoa omistamaani maata
b) tontti ei kulu käytössä
c) vuoralainen ei voi olla täysin varaton, koska omistaa kämpän
d) vuokralainen ei voi irtisanoa vuokrasopimusta (paitsi lunastamalla tontin)

Voisin ostaa vastaavia tontteja enemmänkin, jos vain jostain löytyisi. Muuten, nettovarallisuudestani on osakkeissa nyt kiinni alle 50%. No, kun tontteja ei löydy niin täytyy tyytyä muihin korkeatuottoisiin sijoituskohteisiin. Alla on listattu muutamia joihin olen sijoittanut tai mietin sijoittamista.

BulkEstate

BulkEstaten sijoituskohde

BulkEstate tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa kiinteistökehitysprojekteihin lainojen muodossa. Projektit näyttävät olevan lähinnä Balttiassa. Korkoa maksetaan 12-18%, ja laina-ajat ovat alle vuoden, maksimissaan pari vuotta. Juuri tällä hetkellä ei näytä olevan yhtään avointa sijoituskohdetta, mutta rekisteröidyin kuitenkin. Uusia kohteita tulee 1-2 per kuukausi, ja näyttävät menevän hyvin kaupaksi. Kerättävät summat ovat kymmeniä tai satoja tuhansia per kohde, mutta sijoittajana mukaan pääsee pienelläkin summalla.


Mintos


Mintos.com näyttää ensisilmäyksellä aika perinteiseltä vertaislainapalvelulta, mutta on oikeastaan vertaislainapalveluiden välittäjä. Kerää siis monta vertaislainapalvelua yhteen. Siksi lainakohteita onkin rutkasti ympäri maailmaa, ja korot sekä laina-ajat vaihtelevat paljon. Itse olen valinnut vain euromääräisiä lainoja jotta vältän valuuttariskin, lisäksi sijoitan vain lainoihin joilla on takaisinmaksutakuu. Jos "pikavippeihin" sijoittaminen tuntuu epäeettiseltä, niin Mintosissa voit valita sijoittaa pelkästään yrityslainoihin.


Grupeer


Grupeer.com on aika lailla yllä mainittujen yhdistelmä, eli toimii sekä vertaislainavälittäjänä että tarjoaa myös kiinteistörahoitusprojekteja. Vertaislainat ovat yrityslainoja, Norjaan, Itä-Eurooppaan ja Saksaan. Takaisinmaksutakuuta tarjotaan myös. Kovin montaa lainaa ei ole tällä hetkellä tarjolla, mutta itse ajattelin sijoittaa juuri avattuun norjalaiseen kiinteistöprojektiin, jossa sijoitusaika on 12kk ja korko 13 %.


Envestio


Envestio tarjoaa mahdollisuuksia sijoittaa yrityslainohin, pääasiassa Itä-Euroopassa. Ei tarjoa takaisinmaksutakuuta, mutta Envestio lupautuu lunastamaan sijoitukset takaisin milloin tahansa, korvausta vastaan kuitenkin. Korvaus näyttää olevan noin 5% pääomasta. Korko näissä sijoituksissa näytää kieppuvan 20% ympärillä, eli selvästi suurempi kuin Grupeerillä.



7. syyskuuta 2018

Ovatko eläkemaksut hyvä sijoitus?

Eläkeläinen kuulee eläkemaksujensa tuottoprosentin
Minä olen tähän mennessä kartuttanut työeläkettä sen verran, että näillä näkymin saisin eläkettä huimat 707 €/kk. Vertailun vuoksi, hunsvotti joka ei ole tehnyt päivääkään rehellistä työtä saa takuueläkkeen 775 €/kk. No, toki minäkin saan vähintään tuon takuueläkkeen, mutta se tarkoittaa, että kaikki tähän mennessä maksamani eläkemaksut ovat tavallaan menneet hukkaan. Tarkkaa summaa maksetuista eläkemaksuista en löytänyt mistään, mutta eläkeotteesta laskin, että olen saanut palkkoja noin 500 000 euroa urani aikana, joten eläkemaksujen suuruusluokka on yli 100 000 euroa. Noita rahoja en siis tule koskaan saamaan takaisin. Tulevaisuuden eläkemaksuihin minulla on sentään jonkin verran sananvaltaa koska olen nykyään yrittäjä.

Eläkelaskuri kertoo, että jos jatkaisin eläkemaksujen maksamista 12 000 euroa vuodessa seuraavat noin 23 vuotta (66-vuotiaaksi asti), olisi eläkkeeni noin 2000 euroa/kk. Eläkkeisiin tehdään inflaatiotarkistuksia, joten periaatteessa tuon summan pitäisi riittää elämiseeni nykyisellä elintasolla ihan hyvin. Toki eläkeiät, elinaikaodotteet jne voivat muuttua paljonkin ennen sitä, tässähän ehtii olla viidet eduskuntavaalit ennen eläkeikääni...

Mutta onko eläkemaksujen maksaminen jatkossakaan kannattavaa? Tuo 12 000 euroa vuodessa tekee yhteensä 276 000 euroa. Hyötyni tuosta "sijoituksesta" on 1250 €/kk eli 14 700 €/v suurempi eläke. Minun on siis oltava eläkkeellä lähes 19 vuotta (85-vuotiaaksi), ennen kuin olen edes saanut maksamani rahat takaisin. Vasta sen jälkeen alan saamaan tuottoa sijoitukselleni. Elämäpeli arvioi eliniäkseni 86 vuotta. Tilastokeskus taas 83,7 vuotta. Ei saa elintavat ainakaan huonontua tästä...

Eläkkeelle voi myös jäädä myöhemmin kuin 66-vuotiaana, silloin saa hieman suurempaa eläkettä. Toki vastaavasti ehtii maksaa enemmän eläkemaksuja, ja nostaa vähemmän eläkettä ennen kuin kuolema korjaa. 68-vuotiaana eläkkeelle jäävänä saisin 2375 €/kk eli 19 200 €/v enemmän kuin nyt, mutta eläkemaksuni olisivat vastaavasti 300 000 euroa. Sijoituksen takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, eli 83-vuotiaana alkaisin "tienaamaan" sijoituksellani.

Voisin myös odotella 70-vuotiaaksi asti, joka on tällä hetkellä ylin eläkeikä. Silloin eläke olisi 2620 €/kk, eli 22 140 €/v enemmän kuin nyt. Vastaavasti maksuja olisin maksanut 324 000 euroa. Takaisinmaksuaika 14 vuotta = 84-vuotiaasta alkaen olisin plussalla.

Mutta saahan eläkemaksuilla muitakin etuisuuksia kuin eläkkeen?

Jos maksaisin jatkossakin 12 000 euroa vuodessa eläkemaksuja, saisin seuraavat etuudet:

Työkyvyttömyyseläkettä voisin saada noin 2000 €/kk, ihan mukava summa. Tähän vaikuttaa viimeisten viiden kalenterivuoden työtulot, eli jos eläkemaksu on pieni niin viidessä vuodessa tämä putoaa minimiin 775 €/kk.

Sairauspäivärahaa saisin noin 1850 €/kk. Tähän vaikuttaa edellisen kalenterivuoden työtulot, tai jos työtulot (=YEL-maksut) ovat kasvaneet paljon viimeisen 6 kk aikana, käytetään laskennassa korkeampaa tuloa. Minimipäiväraha on noin 440 €/kk. Tässä pystyy siis periaattessa kikkailemaan, jos tietää että edessä on vaikkapa lonkkaleikkaus joka aiheuttaa pitkän sairasloman, voi sitä ennen maksaa isompaa YEL-maksua ja saada paremman päivärahan. Toki tästä hyötyminen vaatisi pitkän sairasloman.

Ansiopäiväraha/peruspäiväraha: yrittäjäkin voi nykyään jäädä (tai paremminkin jättäytyä) työttömäksi. Tähän riittää, kun lopettaa työnteon yrityksen nimissä ja poistaa yrityksen ALV-rekisteristä. Toki pitää myös kuulua yrittäjien työttömyyskassaan. Yritystä ei tarvitse lopettaa, ja sieltä voi edelleen ottaa rahaa ulos. Ansiopäivärahaa saisin noin 2000 €/kk, ja jossain vaiheessa sitten peruspäivärahaa 700 €/kk. Määrään vaikuttaa viimeisen 15 kuukauden YEL-maksut. Toki IT-alalla on iso riski, että saakin töitä ;)

Vanhempainpäiväraha olisi yli 2200 €/kk, mutta en ole ajatellut hankkia lapsia.

Noista lähinnä työkyvyttömyyseläke on sellainen joka voisi tulla joskus tarpeeseen. Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen ei ole kovin helppoa, siinä pitäisi olla kyvytön tekemään mitään töitä. Muualla maailmassa käytetään vapaaehtoisia työkyvyttömyysvakuutuksia, joissa vakuutusmaksu on huomattavasti pienempi.

Voiko tavallinen työntekijä vaikuttaa eläkemaksujen suuruuteen?

Eläkemaksujen määrä riippuu suoraan bruttopalkastasi. Palkkanauhassasi näkyy vain 6-7 % eläkemaksu, mutta sen lisäksi työnantajasi maksaa noin 18 % lisää. Jos saat palkankorotuksen, joutuu työnantajasi maksamaan myös enemmän eläkemaksuja.

Jos bruttopalkkasi on 50 000 €/v menee valtiolle eläkemaksuja noin 12 200 €/v. Tämän rahan työnantajasi varmaan mielummin antaisi sinulle, mutta se ei onnistu niin kauan kuin olet työntekijän asemessa. Jos ryhtyisit yrittäjäksi, niin vanha työnantajasi luultavasti mielellään maksaisi sinulle tuon vanhan bruttopalkan ja eläkemaksujen yhteissumman, ja vähän päällekin.

Mitä minä aion tehdä eläkemaksujen kanssa?

Minun tarkoituksenani ei ole tehdä töitä eläkeikään asti, vaan enää muutama vuosi. Koska olen yrittäjä, voisin ilmeisesti silti halutessani maksaa eläkemaksuja vaikka kuinka paljon, niin kauan kuin omistan yrityksen. Taloudellisen riippumattomuuden laskelmissani en ole huomioinut mahdollisia eläkemaksuja ollenkaan. Olen laskenut tarvitsevani noin 22 000 euroa omaan kulutukseeni, joten suhteessa siihen joku 12 000 euron vuosittainen eläkemaksu olisi aivan järjetön.

Taidankin tehdä niin, että niin kauan kun teen aktiivisesti töitä, maksan minimi-YEL:iä (laskennallinen työtulo noin 7650 euroa/v, jolloin eläkemaksu on noin 1840 euroa vuodessa), ja sen jälkeen lopetan maksamisen kokonaan. YEL:iä kun ei ole pakko maksaa jos yritykselleni tekemä työpanoksen arvo on pienempi kuin tuo 7650 euroa/v. Molemmissa tapauksissa nuo Kelan etuudet ovat aika lailla minimissä.


31. elokuuta 2018

Vaikeita kysymyksiä osakesäästötilistä (ja epämääräisiä vastauksia)


Mitä osakesäästötilille voi laittaa?

Tämä on vielä hieman epäselvää, ainakin listattuja osakkeita Suomesta ja EU-alueelta. Luultavasti myös muualta maailmasta.
Teknisesti ei varmaan olisi mitään estettä sille, että tilille voisi ostaa mitä tahansa listattuja arvopapereita, mukaan lukien ETF:iä, optioita jne. Mutta poliitikot haluavat tästä nimenomaan osakesäästötilin, ei mitään likaista "keinottelu-/pörssipelitiliä".

Kannattaako osakesäästötililiä käyttää?

Kannattaa, jos sijoitat pitkällä tähtäimellä, eli et halua rahaa sieltä ulos lähiaikoina. Jos taas haluat elää osinkotuloilla, on halvempaa pitää sellaiset osinko-osakkeet tilin ulkopuolella.

Tuleeko kukaan käyttämään osakesäästötiliä?

Tuskin kovin moni aloittaa osakesijoittamista tämän tilin tulon takia. Ihmisille on jo vuosia toitotettu, että rahastot ovat paljon turvallisempia sijoituskohteita. Voi olla, että pankit tämän tilin myötä rohkaiset ihmisiä enemmän sijoittamaan suoraan osakkeisiin (ainakin jos pankki nappaa mukavan palkkion tästä tilistä...). Jos tilin käyttöönotto on helppoa ja edullista, niin sellaiset henkilöt joilla jo on vähän osakesijoituksia voivat siirtyä tilin käyttäjiksi.

Jos oikesti haluttaisiin "koko kansa" osakesäästämään, niin pitäisi saada verovähennys ansiotuloveroista kun laittaa rahaa osakesäästötilille.

Mitä tapahtuu jos osakesäästötilin arvo on miinuksella kun sieltä ottaa rahaa ulos?

Eli jos olet sijoittanut esimerkiksi 30 000 euroa, ja sijoitusten arvo on nyt 25 000 euroa, mitä tapahtuu kun otat tililtä rahaa ulos? Saatko verovähennyksen tappioista? Se on mahdollista, mutta en ole nähnyt tästä mitään varmaa tietoa.

Onko 50 000 euron raja riittävän korkea?

Vain muutama prosentti suomalaisesta omistaa yli 50 000 euron arvosta pörssiosakkeita, joten ei pitäisi olla ongelma. Lisäksi ei ole mitään estettä sille, että osa sijoituksesta on osakesäästötilillä ja osa sen ulkopuolella.

Miten osakesäästötili toimii käytännössä?

Oma arvaukseni (ja yksinkertaisin ratkaisu) on, että osakesäästötili on erillinen arvo-osuustili. Näin tilille kuuluvat osakkeet on helppo pitää erillään muista, ja tämä aiheuttaa vähiten työtä välittäjille.

Voivatko opiskelijat nyt ostaa ja myydä osakkeita ilman etttä se vaikuttaa tukiin? 

Tästä ei ole vielä selvyyttä. Kela ja verottaja ovat ennenkin laskeneet tulot eri tavalla, joten on hyvin mahdollista että Kela laskee jatkossakin kaikki myyntivoitot tuloiksi vaikka ne olisivatkin osakesäästötilin sisällä.

Miten käy ennakonpidätyksen?

Se todennäköisesti säilyy muille kuin osakesäästötilin käyttäjille. Välittäjä suorittaa ennakonpidätyksen, joten he voivat tarkistaa onko kyseessä osakesäästötili vai ei. Pelkonahan on, että pahat ulkomaalaiset saavat muuten osinkonsa täysin verottomasti.

Entä ulkomaan ennakonpidätykset?

Ne tehdään edelleen, sitä ei voi Suomi estää. Nykyisin Suomen verottaja vähentää ulkomaan ennakonpidätykset Suomeen maksettavasta verosta, mutta ei ole takeita että tämä jatkuu osakesäästötilin kohdalla.

Voiko ulkomaalainen tai ulkomailla asuva avata osakesäästötilin?

Hyvä kysymys. Ruotsin vastaavasta tilistä luin, että sellaista ei voi avata edes ulkomailla asuva ruotsalainen. Ruotsissa asuva muun maan kansalainen varmaan voi.
Olemme EU:ssa, joten Suomi ei voi verottaa muita EU-kansalaisia eri tavalla kuin suomalaisia, joten tilin avaamisen pitäisi olla mahdollista. Mahdollisesti vaatimukset ovat siis: 1) vakinainen asuminen Suomessa, ja 2) EU-kansalaisuus.

Nouseeko osinkojen verotus? Entä toimiiko hankintameno-olettama?

Osinkojen verotus ilmeisesti nousee. Eli kaikki voittorahat mitä osakesäästötililtä otetaan ulos verotetaan 30 % verokannalla, vaikka kyseessä olisi pelkkiä osinkoja (joista muuten menee 25,5 % vero).

Hankintameno-olettamasta ei ole tietoa, voi olla ettei sitä voi käyttää osakesäästötilin yhteydessä. Jos se olisi käytössä, monimutkaistaisi se tilin voiton laskemista. Kun myyt tilillä olevan osakkeen jota olet omistanut yli 10 vuotta, pitäisi osa arvonnoususta kirjata omaksi pääomaksi, ja osa voitoksi. Tietokone toki tekee tuon helposti (varsinkin kun osakkeita ei voi siirtää toiselta arvo-osuustililtä, joten hankinta-ajankohta on tiedossa). Saapa nähdä.

Mitä osakesäästötili maksaa?

Jos osakesäästötili toteutetaan yksinkertaisella tavalla (erillinen arvo-osuustili) ja esimerkiksi Nordnet pystyy näitä tilejä tarjoamaan, voi hinta olla hyvin edullinen tai jopa ilmainen. Osto- ja myyntikulut voivat samat kuin tilin ulkopuolellakin.

Pahimmassa tapauksessa taas vain pankit tarjoivat näitä, ja veloitus on luokkaa 1 % salkun arvosta.

Uskaltaako osakesäästötiliä avata, vai käykö kuten PS-tilille ja sijoitusvakuutuksille, eli verotus kiristyy?

Arvelisin, että mitä suositumpi tilistä tulee, sen turvallisempi se on. Tulevat hallitukset eivät niin herkästi kiristä tilin verotusta, jos vaikkapa 25 % äänestäjistä omaa sellaisen. Jos taas tili jää "rikkaiden veronkiertotyökaluksi", voi verotus muuttua helpommin. Tosin osakesäästötilin veroetu on nykyiselläänkin aika pieni.

Aioinko itse avata osakesäästötilin?

Jos se olisi käytettävissä tänään niin en avaisi, koska minulla ei yksinkertaisesti ole sijoitettavaa rahaa henkilökohtaisella tililläni. Kaikki ylimääräiset rahani olen sijoittanut, ja tulotkin tulevat ensin firmaani ja sieltä ne saa ulos vasta maksamalla veroja, joten minun kannattaa mielummin sijoittaa suoran firman nimissä.

Toki tässä on vielä 1,5 vuotta aikaa ennen kuin osakesäästötilit tulevat käyttöön, joten paljon ehtii tapahtua. Ehkä otan rahaa pois korkeatuottoinen.fi:stä tai Mintosista siihen mennessä. Suorista osakesijoituksista olen enimmäkseen luopunut, mutta voisihan tuo olla ihan kiva pieneen "pörssipelailuun".

Keksitkö sinä lisää vaikeita kysymyksiä osakesäästötilistä, tai onko sinulla parempia vastauksia?


30. elokuuta 2018

Oletko sinäkin palkkatyön vanki?


Minä olin vielä vuosi sitten palkkatyön vanki. Palkka juoksi kuukaudesta toiseen, riippumatta siitä mitä tein, ja teinkö sen hyvin vai huonosti, teinkö hitaasti tai nopeasti. Jos tein nopeasti, niin silloin löytyi lisää työtä tehtäväksi, eli tein enemmän töitä saaden kuitenkin saman palkan. Palkkani ei siis ollut millään tavalla työni tuloksesta riippuvainen (kunhan jotain tein). Jos tein virheitä, niin siitä syntyy lisää työtä tehtäväksi, joka yleensä veloitettiin asiakkaalta. Minun palkkaani se ei vaikuttanut. Jos tein jotain oikein tehokkaasti ja nopeasti, työnantajani laskutti asiakasta vähemmän (koska firmassa oli pääasiassa käytössä tuntiveloitus). Aika perverssiä, vai mitä?

Muistan ensimmäisen kesätyöni joka oli hieman samanlainen, tosin pahempi; pääosa työajasta meni kahvitauon odotteluun jossain sopessa, piilossa pomoilta ja asiakkailta. Nykyään on sentään netti... ;)

Olin viimeisessä työpaikassani jonkin verran yli viisi vuotta, joka IT-alalla taitaa olla ikuisuus. Sinä aikana työpaikkani työntekijöiden vaihtuvuus on yli 100%, eli enemmän ihmisiä vaihtui kuin siellä oli keskimäärin töissä. Merkki siitä, että on aika itsekin lähteä? Palkkani oli ihan ok, hyvä "asiantuntijan" palkaksi, mutta huono jos lasken itseni "erityisasiatuntijaksi" (nämä ovat Tilastokeskuksen määritelmiä). Suurin ongelma taisi ollakin siinä, että työni on liian monotoonista. Kaipasin vaihtelua elämään. Toki huomattavasti suurempi palkkakin olisi toiminut motivaattorina...

Niinpä ryhdyin yrittäjäksi. Muuttuiko mikään? Tulot nousivat reippaasti; nettotulot vastaavat hyvinkin 100 000 euron/v bruttopalkkaa tavallisena työntekijänä. Työtehtäviini on tullut enemmän vaihtelua. Osa töistäni on puhtaasti tuntilaskutettavaa eli saan maksun oikeasta työstä, en toimistolla olemisesta. Osa taas muistuttaa enemmän palkkatyötä, eli istun toimistolla 7,5 tuntia päivässä tekemässä hommia ja saan maksun siitä. Suhtautumiseni työhön on kuitenkin muuttunut kun en ole sidottu tiettyyn työhön kuin muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan, ja jos työ alkaa maistua puulta, voin vain lähteä. Toki niin voi tehdä palkkatyössäkin, mutta kynnys on selvästi korkeampi. Tietysti mielihyvää tuottaa myös tieto, että olen yleensä parhaiten palkattu henkilö huoneessa :)

No, tekeekö mieli päästä irti palkkatyön kahleista?

7. heinäkuuta 2018

Puolen vuoden tilinpäätös

Ihan ensimmäiseksi täytyy myöntää, että olen taas hieman hurahtanut vertaislainoihin, Mintosissa minulla on nyt noin 7% sijoituksistani.

Yritystoimintani on sujunut mainiosti, puolen vuoden myynti (ALV0%) oli yli 60 000 €, josta verojen jälkeen jää käteen yli 44 000 €. Tuo on enemmän kuin työntekijänä sain käteen vuodessa...

Lisäsijoituksia teinkin noin 30 000 euron verran. Sijoitusten tuotto jäi hieman plussalle, vaikka tuntui, että kevät oli aikamoista vuoristorataa pörssissä. Toki nämä "muut kuin pörssisijoitukset" tasoittavat menoa mukavasti.

Mintos-sijoituksia olen tehnyt nyt myös firmani kautta; yrityksillähän on tarkka kirjanpito eli kaikki saadut korkotulot ja lainanlyhennykset pitää kirjata erikseen, joten jostain 10 euron 12 kk lainasta voi tulla 24 kirjattavaa tapahtumaa, ja kirjanpitäjä helposti veloittaa enemmän kirjausten tekemisestä kuin mitä laina tuottaa. Siksi olenkin firman kautta sijoittanut isompia summia (1000 euroa) per laina, ja sellaisiin lainoihin jotka maksetaan kerralla takaisin korkoineen. Korko näissä sijoituksissa on hieman pienempi (8-9 %) kuin yksityisissä sijoituksissani (12-13 %).

GF Moneyn listautumissekoilujen yhteydessä ehdin jo irtisanoa sijoitukseni sinne, mutta kun listautuminen peruuntui, peruutin irtisanomisen eli sieltä tulee jatkossakin 8 % tuottoa rahoilleni.


Kokonaisvarallisuudessa meni 400 000 euroa heittämällä rikki. Tarkkaavainen lukija voi huomata, että alla olevassa kuvaajassa olen korjannut 2013-2014 pääomaa ylöspäin. Rupesin itse ihmettelemään kun yllä oleva "Salkun muutokset" ei täsmännyt varallisuuden kanssa.


Lähitulevaisuudessa on tiedossa minulle täysin uusi aluevaltaus sijoituspuolella, mutta kerron lisää siitä kunhan se toteutuu.


11. toukokuuta 2018

Pikapäivitys: lista sijoituksistani

Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirjaa lukiessani tuli mieleeni, että olisi minunkin rehellistä julkaista lista nykyisistä sijoituksistani, vaikka en mikään sijoitusguru olekaan. Niinpä tässä on alla on lista sijoituksistani:


SijoitusTickerNykyarvo (€)
iShares MSCI All Country Asia ex Japan ETFAAXJ32474
Xtrackers Russell 2000 UCITS ETF 1C (EUR) ETFXRS225945
Xtrackers S&P 500 Swap UCITS ETF 1C (EUR) ETFD5BM24462
iShares Core MSCI Japan IMI UCITS ETFIJPA24213
Xtrackers MSCI EM Latin America Swap UCITS ETF 1CDBX321428
iShares MSCI EM Asia UCITS ETF USD Acc FundCEBL21315
iShares MSCI EMU Mid Cap UCITS ETF EUR (Acc)IS3H20440
Xtrackers Stoxx Europe 600 UCITS ETF 1C (EUR) ETFDX2X20398
iShares MSCI EMU Small Cap UCITS ETF EUR (Acc) CSEMUS16964
Xtrackers MSCI Europe Mid Cap UCITS ETF 1C (EUR)DX2I15363
Xtrackers MSCI China UCITS ETF 1C (EUR) ETFXCS610062
Xtrackers MSCI India Swap UCITS ETF 1C (EUR) ETFXCS59990
Siili Solutions OyjSIILI8663
Parke Bancorp, Inc.PKBK8373
iShares MSCI EMU Mid Cap UCITS ETFEMUM8160
Xtrackers MSCI Russia Capped Swap UCITS ETF 1CDBXV8092
Intel CorporationINTC6883
Xtrackers Stoxx Europe 600 UCITS ETF 1C (EUR) ETFDX2X6527
TowneBankTOWN6300
Lockheed Martin CorporationLMT5437
Xtrackers MSCI Japan UCITS ETF 1C (EUR) ETFDBXJ5299
Xtrackers S&P ASX 200 UCITS ETF 1D (EUR) ETFDX2S4928
Xtrackers MSCI Africa Top 50 Swap UCITS ETFXMKA4596
Xtrackers MSCI Canada UCITS ETF 1CXCAD4445
Berkshire Hathaway Inc.BRK.B4190
iShares MSCI Canada UCITS ETF USD (Acc) (EUR)SXR23248
AltiaALTIA2665
iShares MSCI Australia UCITS ETF USD (Acc) (EUR)IBC61179
Tesla Jan 2019 put @ 2001000
Mintos5182
Korkeatuottoinen.fi10000

Näiden omistusten lisäksi minulla on omistusasunto jossa asun itse, sekä aika (= turhan) paljon käteistä tilillä odottamassa sijoittamista. Lisäksi minulla on velkaa yhteensä noin 145 000 euroa.

6. toukokuuta 2018

Pikapäivitys: taloudellinen riippumattomuus jo aika lähellä

Taloudellisen riippumattomuuden laskurini tuossa oikealla on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, se johtuu siitä että nyt se laskee minun pystyvän säästämään/sijoittamaan hurjat 55 000 euroa vuodessa aikaisemman 20 000 euron sijaan. Tuo 20 000 euroakin on huima summa laittaa säästöön vuodessa; tämä harppaus johtuu siitä että yrittäjänä tienaan (tai yritykseni tienaa) niin paljon enemmän kuin palkkatyössä ja veroprosentti on pienempi kuin työntekijänä.

Laskuri olettaa, että minulle riittäisi 550 000 - 675 000 euron pääoman tuotto kattamaan kaikki menoni. Olen suht pienimenoinen, tarvitsen vuodessa noin 20 000 euroa nettona. Johtuen palkan+halpojen osinkojen edullisesta verotuksesta tuohon riittää noin 22 000 euroa bruttona, eli 3,2-4 % tuotto tuolle pääomalle.

Miljoonan pääomakin voisi olla mahdollinen jos jaksan vielä 6-8 vuotta työelämässä ja pörssi tuottaa kohtuullisesti...


Aloita oma miljoonajahtisi Nordnetissä

18. huhtikuuta 2018

Q1/2018: Yrittäjän elämää

Firmastani kertyi ekalla kvartaalilla positiivista kassavirtaa vajaat 10 k€; summa jäi pieneksi, joska joulu-tammikuussa työskentelin vain noin puolella teholla, ja tulot työstä saa vasta jälkikäteen. Lisäsijoituksiin ei siis viime kuukausina jäänyt paljoakaan rahaa.

Normaalilla 37,5 h/viikko työmäärillä laskutukseni olisi jopa 25 000 € per kvartaali, verojen jälkeen. Vuositasolla tähtään noin 100 000 € laskutukseen (ALV 0%), vaikka aionkin pitää pitkän kesäloman. Tuosta pitäisi jäädä verojen jälkeen noin 80 000 € vuodessa elämiseen ja sijoittamiseen, yli tuplat verrattuna siihen mitä tienasin palkkatöissä.



Sijoitusrintamalla vuoden 2018 alku oli yhtä vuoristorataa; aluksi noustiin niin, että salkun arvo hipoi 400 000 euron rajaa ennen kuin pudottiin alle vuodenvaihteen lukemien.



Uusista sijoituskohteista asuntosijoittaminen kiinnostaisi, mutta lähinnä tonttisijoittamisen kautta. Se tuntuu aika sataprosenttisen varmalta, ainakin kun kyse on asuinkiinteistöistä kaupunkialueella. Tontin vuokralainen ei pääse vuokrasopimuksesta eroon muuta kuin myymällä koko talon. Vaikka uusi ostaja ostaisi talon pilkkahinnalla joutuu hän silti maksamaan samaa vuokraa tontista kuin edellinen omistaja. Sijoitusasunnot.com tarjosi vähän aikaa sitten kerrostalotontteja sijoittajille; muuten olisin tarttunut tilaisuuteen muttei ollut niin paljoa rahaa laittaa kiinni (hinnat olivat alkaen 200 000 €). Jos vastaavia tilaisuuksia tulee jatkossa, voisin sijoittaa tällaiseen kimpassa, jos löytyy muita kiinnostuneita.

Yhden "uuden" sijoituskohteen olen löytänyt, nimittäin vertaislainat. Jos joku vielä muistaa, niin minulla on kyllä muutaman vuoden takaa kokemuksia vertaislainoista, eivätkä ne olleet hyviä. Mutta nyt olen uskaltautunut takaisin markkinoille, kun Mintos* tarjoaa takaisinostotakuun, eli jos laina on yli 60 päivää myöhässä, lainan välittäjä maksaa takaisin koko sijoitetun summan ja (siihen asti kertyneet) korot. Riskinä tässä on tietysti että myös lainan välittäjä on maksukyvytön. Siksi sijoitan vain suurinpien lainafirmojen kautta. Lisäksi Mintoksella* on tällä hetkellä kampanja, jossa saa Mogon kautta tehdyistä sijoituksista 1-5% sijoituksen määrästä "bonuksena" heti tililleen.

Blogikirjoitusrintamalla on ollut aika hiljaista koska mielestäni kaikki on jo sanottu... Tiedän jo "kaiken" tarvittavan sijoittamisesta; missään seuraamissani blogeissa ei tunnu olevan mitään uutta ja mullistavaa vaan kaikki on vain saman vanhan toistoa. Minulla on omat suunnitelmani selvillä ja toteutettuna, ja nyt vain odotan että saa enemmän rahaa jotta voin sijoittaa lisää. Indeksisijoittajan elämä on aika tylsää...

*Affiliate-linkki

28. tammikuuta 2018

Voiko kuka tahansa rikastua?

"I don't get lucky; I make my own luck."
Lehdissä on viime aikoina ollut paljon juttuja taloudellista riippumattomuutta havittelevista ihmisistä, ja lukijoiden kommenteissa tulee eittämättä vastaan: "kyllähän tuolla on helppoa kun on saanut perinnön / rikkaaat vanhemmat, ei onnistu tavallisilta ihmisiltä".

Voiko kuka tahansa rikastua, vai vaatiko se hyvät lähtökohdat kuten vanhempien rahallista tukea, perinnön tai lottovoiton?

Vaatiiko rikastuminen ison alkupanoksen?


Minä voin omalta osaltani sanoa lähteneeni käytännössä nollasta. Muutin kotoa noin 20-vuotiaana. Silloin omaisuuteni  koostui suunnilleen oman huoneeni huonekaluista sekä muutamasta tuhannesta markasta säästettyjä kesätyöpalkkoja. Aika varmasti alle 10 000 markkaa eli 1500 euroa.

  • Vanhempani eivät maksaneet vuokraani
  • Vanhempani eivät maksaneet ajokorttiani
  • Vanhempani eivät maksaneet autoani
  • Vanhempani eivät maksaneet edes osaa ensimmäisestä asunnostani
  • Vanhempani eivät tukeneet minua muutenkaan rahallisesti, poislukien yksi 3000 markan (n. 500 euron) laina, jonka kylläkin sain pitää kun olin aikeissa maksaa sen takaisin.
  • En käynyt vanhempieni luona syömässä, pesemässä pyykkiä tms muutettuani kotoa.

Yhteiskunta tuki minua opintotuen+asumislisän muodossa, jota taisinkin nostaa niin paljon kuin siihen aikaan sai eli täydet 55 kuukautta. Opintolainaa en nostanut.

Koko nykyisen omaisuuteni olen siis tienannut ihan itse.

Myönnän, että peruskoulu-/lukioaikaiset kesätyöni sain suhteiden (eli sukulaisten) avulla. Kyse ei kuitenkaan ollut paikoista joista olisi ollut mitään hyötyä myöhemmällä urallani, vaan ne olivat aivan alimman tason työtä ja palkkakin oli vain 1000 €/kk (8h työpäivistä!).

Pitääkö olla tietynlainen ihminen jotta voi menestyä?


Menestymistä helpottaa suuresti se kun luo kontakteja toisiin ihmisiin. Aivan odottamattomia työ-/bisnestilaisuuksia tulee eteen, kun inttikaveri/opiskelukaveri/poliitikkokaveri/rotary-veli/tms kertoo, että kaverin kaverilla olisi tarvetta juuri minunlaiselleni tyypille. "It doesn't matter what you know, but who you know".

Tässä mielessä minä olen aivan väärä ihminen menestymään. En ole ollut yhteydessä ainoaankaan koulu/intti/opiskelukaveriin. En kuulu mihinkään piirein. Minulle ei ole tarjottu huipputyöpaikkaa. Paras työpaikka mitä minulle on kontaktieni kautta tarjottu oli alle 1700 €/kk palkalla. Yksi kaverin kaveri yritti saada minut mukaan selvään pyramidihuijaukseen :D

Onneksi tällainen hyvä kontaktiverkosto auttaa lähinnä tiettyjen työpaikkojen saamisessa, joidenkin säätiöiden edullisen asunnon vuokraamisessa, tms. Mahdollisesti olisin voinut saada jotain mahdollisuuksia sijoittaa listaamattomaan yritykseen verkoston kautta, mutta muuten rikastumiseen säästämisen ja sijoittamisen kautta tämä ei varmaan ole pajoa vaikuttanut.

Lisäksi minä olen aivan järkyttävän laiska. Mottoni on "miksi tehdä se tänään jos sen voi jättää tekemättä huomennakin". Onneksi olen työssäni tehokas, joten kukaan ei huomaa että teen työt nopeasti ja laiskottelen loppuajan...

Miten olen sitten voinut rikastua, pakko olla tuuria?


En sanoisi minulla olleen missään elämänvaiheessa erityisesti tuuria. Ainoastaan siinä mielessä, ettei minua ole kohdannut odottamaton epäonni:

  • En ole jäänyt työttömäksi (vain osittain tuuria)
  • En ole sairastunut vakavasti/kalliisti
  • En ole joutunut hoitamaan/elättämään lähisukulaisiani

Olenko kuitenkin sattumalta tehnyt oikeita valintoja?

  • Olen IT-alalla; osittain valitsin sen tulevaisuuden alana, osittain valinta on sattumaa.
  • Vanhempani valitsivat asua pääkaupunkiseudulla, joten minäkin olen täällä. Töitä on enemmän, palkat paremmat, mutta kustannuksetkin korkeammat.

Kaikki oikeat valinnat eivät ole sattumaa:

  • Avioehto ;)
  • En ole hankkinut puolisoa joka ei pysty elättämään itseään
  • En ole saanut lapsia (tilanteessa, jossa minulla ei olisi niihin varaa)
  • Oman firman perustaminen näyttäisi olevan erittäin hyvä valinta; olisi pitänyt tajuta se jo muutama vuosi sitten..

Toisaalta varmaan on tullut tehtyä huonojakin valintoja?

  • Jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi voinut jättää korkeakouluopinnot pois ja valita AMK:n. Olisi päässyt nopeammin työhön kiinni.
  • Olin aivan liian pitkään huonopalkkaisessa työssä. IT-alalla on yleistä vaihtaa työpaikkaa parin vuoden välein, jolloin palkkakin nousee "automaattisesti". Voisin siis olla muutaman vuoden edempänä sijoitusurallani.

Sijoittamisessa minulla on kai ollut tuuria?

IT-kuplassa hävisin sen verran, että osa tappioista ehti jopa vanhentua, eli jäivät vähentämättä verotuksessa. Toki osasyynä oli asunnon osto, eli minulla ei ollut paljoa sijoituksia 2000-luvun alkuvuosina. Toisaalta vuoden 2008 romahduksesta selvisin pienemmillä tappioilla, siinäkin syynä asunnon osto (eli myin tuurilla ajoissa).

Kohdalleni ei ole osunut mitään jättipotteja; olen aina hajauttanut sen verran laajasti ettei yhden firman tuplaantuminen olisi paljoa vaikuttanut salkun arvoon. Sijoitusteni arvon kasvu on todennäköisesti seurannut jotakuinkin indeksejä, luultavasti niille vähän häviten.

Yksi oikea valita on ylitse muiden:

Kuluta vähemmän kuin tienaat, ja säästä/sijoita ylijäämä.

Toiseksi tärkein: hanki hyvät tulot.


Miten varmistat ettet koskaan tule rikastumaan?


Älä kouluttaudu, ainakaan mihinkään tarpeelliseen (siis maksavan asiakkaan mielestä tarpeelliseen!) työhön. Asu muuttotappiopaikkakunnalla, älä suostu muuttamaan. Osta sieltä kämppä, lainalla tietysti, koska ne ovat niin halpoja siellä. Jää työttämäksi, koska koulutustasi vastaavaa työtä ei ole lähistöllä. Ja sitä paitsi sosiaalituet ovat lähes yhtä suuret kuin palkka olisi. Asu avo/avioliitossa toisen samat kriteerit täyttävän ihmisen kanssa. Tämä varmistaa sen, että vaikka toinen joutuisikin töihin, pysytte edelleen köyhinä. Hanki lapsia, koska yhtä hyvin voi olla äitiyslomalla kuin työttömänä. Hanki vielä toinen ja kolmaskin, koska "kyllä köyhälläkin on oikeus saada lapsia". Hanki vielä pari koiraa, koska "köyhilläkin lapsilla on oikeus jne..."


4. tammikuuta 2018

2017 - Muutosten aikaa

Taas yksi rahallisesti mukava vuosi takana.

Tulojen osalta kirjanpito muuttui hieman hankalammaksi, kun mukaan tuli oma firma. Olen tässä laskenut viime vuoden tuloihin mukaan saamani palkkatulot, sekä firmani tuloksen verojen jälkeen (yhteisövero ja osinkovero), vaikka en noita veroja ole vielä maksanutkaan.  Uutena osana tässä kuvaajassa näkyy myös maksetut tuloverot ansiotuloista (sekä 2017 oman firman verot), samalla olen korjannut aikaisemmat vuodet niin, että veroissa/säästössä huomioidaan vain ansiotuloista maksetut verot. Muista bloggareista poiketen tässä on vain ansiotuloni; pääomatuloja en laske "tuloiksi" vaan sijoitusten kasvamiseksi.



Kuten näkyy, tuloni nousivat selkeästi edellisvuodesta. Syynä on lähinnä siirtyminen yrittäjäksi; laskutus on suurempi kuin vanha palkkani, ja verotus keveämpää. Tänä vuonna voi sitten mennä vaikka 80 k€ nettona rikki, riippuen työmäärästäni...
Myös menoni nousivat, mutta se johtui vain asunnon hankintaan liittyvistä kuluista. Tänä vuonna palataan menoissa 2016 tasolle, tai alemmaksikin.

Sijoitukset kehittyivät maltillisesti viimeisellä kvartaalilla; lisäsijoituksia tuli sen sijaan tehtyä huimasti tavallista enemmän, kun firmani tuotto jäi suureksi osaksi säästöön.


Nettovarallisuuteni kasvoi noin 17 % vuoden aikana, josta tuoton osuus oli noin 10 % ja loput siis lisäsijoituksia eli säästämistä.


Sijoitusteni jakauma on tällä hetkellä aika lailla se, mitä olen hakenutkin, eli laajasti hajautettu osakemarkkinoille. Se, mitä nyt voisi lisätä on listaamattomat osinkoa maksavat yritykset; niiden osingot kun ovat verottomia kun sijoittaa oman firman kautta.




Aloita sijoittaminen Nordnetissä tai Mintos.com:ssa!

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *