BiggerPocketsin podcasteissä kysytään tietyt vakiokysymykset kaikilta vierailta, joten päätin vastata niihin itsekin.
Mikä on mielestäni paras sijoitus-, bisnes- tai rahakirja?
Tähän on pakko antaa kaksi vastausta:
Robert Kiyosakin Rich Dad, Poor Dad ja
Tim Ferrisin Four Hour Work Week.
Tuon Rich Dadin voi antaa luettavaksi jo teini-ikäiselle, varsinkin kun se kertoo tarinan lapsuudesta asti. Four Hour Work Week kannattaisi myös lukea jo viimeistään lukioiässä, niin voi määrittää elämälleen oikean suunnan jo alusta asti.
Olen kyllä kritisoinut tuota Rich Dadiä mm. siitä, että se antaa hieman turhan ruusuisen kuvan asuntosijoittamisesta, ja lisäksi se on muka olevinaan omaelämänkerrallinen, vaikka monet jutut siinä ovat paljastuneet keksityksi. Lisäksi kannattaa muistaa, että Kiyosaki on itse tehnyt omaisuutensa lähinnä kirjoilla ja seminaareilla, ei niinkään itse sijoituksilla.
Four Hour Work Week voi toimia lähinnä inspiraation lähteenä. Se osoittaa, että elämässä menestyy kun on uskallusta (ja tuuria). Elämä on täynnä mahdollisuuksia, mutta me kuljemme laput silmillä päivästä toiseen.
Mikä mielestäni erottaa menestyvät sijoittajat niistä, jotka luovuttavat, epäonnistuvat tai eivät koskaan aloita?
Uskallusta se vaatii. Pitää uskaltaa aloittaa säästäminen ja sijoittaminen, vaikka läheiset sanovat että ei kannata. Pitää myös ottaa selvää asioista, onneksi netistä löytyy nykyään mahtavasti tietoa. Toki menestyvillä sijoittajilla on myös tuuria. Jos odottaa pikavoittoja, tulee pettymään.
Mikä on ollut huonoin työpaikkani, ja mitä opin siitä?
Tää on aika helppo. Olin teini-iässä parikin kesää huoltoyhtiössä huoltomiehen sijaisena. Oppini oli "Ei helv, tekeekö joku tosiaan tätä työkseen koko elämänsä? Ja kuka hullu maksaa palkkaa tästä?"
Ei minulla ole mitään fyysistä työtä vastaan, mutta tuosta työstä oli tehokkuus kaukana. Työnantaja olisi pienellä yrittämisellä voinut saada työtehon tuplattua pitäen silti työntekijät tyytyväisinä. Se olisi varmaan ollut työntekijöillekin mielekkäämpää. Opin, ettei kannata palkata ihmisiä tunti-/kuukausipalkalla ja sitten jättää heitä ilman ohjausta ja valvontaa.
Mikä on huonoin saamani neuvo koskien raha-asioita?
Netti on täynnä huonoja neuvoja, mutta pidetään tämä henkilökohtaisella tasolla: Joitain vuosia sitten, kun varallisuuteni oli luokkaa 150 k€, äitini kysyi mihin ihmeeseen minä rahaa säästän. Ei kuulemma kannata, pitää sitä osata elääkin.
Rahan säästämisessä on se hyvä puoli, että raha ei katoa: säästetyn rahan voi pitää edelleen säästössä tai käyttää siihen leveään elämään jos siltä tuntuu, mutta kerran tuhlattua rahaa ei saa enää takaisin.
Mihin olen valmis tuhlaamaan rahaa?
En oikein osaa tuhlata. Mietin kaikki hankintani tarkkaan. Satsasin kuitekin hyvään polkupyörään mielestäni aika suuren summan rahaa (en kuitenkaan liikaa), ja lisäksi olen ostanut e-kirjojen lukulaitteen. Siinäpä ovatkin viime vuoden tuhlailuni...
Vaikka ostaisin jotain kallista, niin en silti sorru "kerran sitä tässä vaan eletään" mielialaan, vaan kallitkin asiat voi ostaa järkevästi.
Mitä kalliimpi asia on kyseessä, sitä tarkemmin pitää miettiä sen ostamista. Nimittäin euro on euro, riippumatta siitä kuinka isosta kaupasta on kyse. Kumman sinä maksaisit mielummin:
- 150 000 euroa asunnosta ja 1001 euroa suklaapatukasta, vai
- 151 000 euroa asunnosta ja 1 euron suklaapatukasta?
Jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa järkevämmältä, ja monen mielestä ensimmäinen vaihtoehto on aivan älytön, mutta todellisuudessahan rahaa kuluu molemmissa saman verran. Ihmismieli vaan ajattelee suhteellisesti, jolloin tonni on asuntokaupassa pikkuraha. Silloin asuntoon tuhlaa huomaamattaan paljon rahaa.
Nyt yritän kyllä "tuhlata" rahaa harrastuksiin ja pieniin (<300 €) hankintoihin.
Minkä neuvon antaisin ihmisille jotka ovat vasta aloittamassa varallisuuden kartuttamisen?
Lue nuo yllä mainitsemani kirjat; tajuat, ettei elämän tarvitse olla purtamista palkkatöissä eläkeikään asti (tai kunnes kuolema korjaa). Melkeinpä kuka tahansa voi vaurastua, tai ainakin nauttia elämästään enemmän.
Mikä on ollut suurin virheeni raha-asioissa?
Olin liian kauan huonopalkkaisessa työssä, uskoen, että Ihan Kohta™ tämä muuttuu paremmaksi. Sitten olin vielä turhan kauan "ihan ok"-palkkaisessa työssä ennen ryhtymistä yrittäjäksi. Noista kahdesta syystä menetin kymmeniä ellen satoja tuhansia euroja.
Toki on paljon "jos olisin sijoittanut/jos en olisi myynyt, olisin rikas" tapahtumia, mutta niissä on kyse tuurin puutteesta eikä todellisista virheistä. Nuorempana sitä tuli enemmän jossiteltua, mutta nyt vanhempana ymmärrän että päätökset on tehty sen hetkisen tiedon varassa.
Mille olen sanonut ei kiitos, ja myöhemmin todennut sen olleen hyvä päätös?
Näitä ei montaa tule mieleen. Kerran minua houkuteltiin mukaan verkostomarkkinointiin. Piti kuulemma rikastua myymällä shampoota tutuille ja sukulaisille; sitä ei kauaa tarvinnut miettiä.
