Korkoa korolle - kaikkien väärinymmärrysten äiti

Albert Einsteinin sanotaan kutsuneen korkoa korolle-ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Tästä ei ole kuitenkaan mitään todisteita, ja vanhin löydetty maininta tästä lauseesta on vuodelta 1983, eli 28 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö on

Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että jostakin sijoituksesta saatu korko tai tuotto sijoitetaan (yleensä automaattisesti) uudelleen samaan kohteeseen kuin alkuperäinen pääoma. Näin seuraavana vuotena saadaan enemmän tuottoa, vaikka ei ole sijoitettu enempää pääomaa. Oikeastaan on sijoitettu enemmän pääomaa, koska korko lisätään pääomaasi kun se maksetaan sinulle; lainojen yhteydessä puhutaan että "korko pääomitetaan", se tarkoittaa samaa asiaa. Myös esimerkiksi infaatiossa ilmenee korkoa korolle -ominaisuus; jos hinnat nousevat 1% vuodesta toiseen, nousevat ne euromääräisesti enemmän ja enemmän joka vuosi. Samoin pankkitili joka vaan unohdetaan, kasvaa korkoa korolle, kun pankki maksaa korot tilille kerran vuodessa.

Mitä Korkoa korolle -ilmiö ei ole

Lähes aina kun jossain kerrotaan korkoa korolle -ilmöistä, käytetään esimerkkiä jossa kuukausisäästetään tietty summa esimerkiksi 10 vuoden ajan. Tämä ei liity mitenkään korkoa korolle -ilmiöön. Yksittäinen sijoitus kasvaaa myös korkoa korkolle. Tuo kuukausisäästämisen mukaanottaminen lähinnä hämärtää korkoa korolle -ilmiön vaikutuksen pienuutta, ja ilmeisesti se on tarkoituskin. Korkoa korolle -ilmiö ei ole mikään graalin malja.

Kaikki tuotto ei johdu korkoa korolle -ilmöistä. Nimensä mukaisesti se on vain koron korkoa (eli yleisemmin aiemmin saadun tuoton tuottoa). Eli kun ensin sijoitan 1000 euroa, saan ehkä 70 euroa tuottoa (7%) ensimmäisenä vuotena. Tämä ei ole vielä korkoa korolle. Toisena vuotena saan tuottoa koko 1070 euron summalle, eli 74,90 euroa, josta alkuperäisen pääoman tuottoa on 70 euroa, ja korkoa korolle -ilmiön tuottamaa 4,90 euroa (eli 7% ensimmäisen vuoden 70 eurolle). Toisena vuotena korkoa korolle -ilmiön tuotto on siis alle 0,5%.

Jos sijoittaja saa osinkoja ja sijoittaa nämä rahat uudelleen, saa hän korkoa korolle. Jos hän sen sijaan laittaa kaikki saamansa osingot "hätärahastoon" pankkitilille nollakorolla, ei hän saa korkoa korolle.

Voiko korkoa korolle-ilmiöllä rikastua?

Pelkällä korkoa korolle -ilmiöllä voi rikastua, mutta se vaatii jommankumman molemmat seuraavista:

• Paljon aikaa
• Korkean koron

Kuinka paljon aikaa, kysyt? Kummitätini avasi minulle tilin kun olin vastasyntynyt, eli yli 40 vuotta sitten. Hän talletti sinne ensimmäisinä vuosina pieniä määriä rahaa (muutama sata markkaa), mutta sen jälkeen etäännyimme ja rahan lisääminen loppui. Tili on siis käytännössä vain kasvanut korkoa korolle viimeiset 40 vuotta. Paljonko arvelet tilillä olevan rahaa nyt? Miljoona? Sata tuhatta? Kymppitonni? Edes tonni? Ei, tilillä on noin 300 euroa (ja kyseessä on säästötili, josta ei ole koskaan veloitettu mitään palvelumaksuja). Mikä siis meni vikaan? Korko on toki pienempi kuin pörssisijoituksissa, mutta 70-80-luvuilla tilin korko on kuitenkin ollut 4-5% luokkaa eli ei aivan mitätön. Aloitussumma oli pieni, mutta summasta riippumatta rahamäärä on "vain" noin 5-kertaistunut 40 vuodessa. Eli 1000 euroa olisi muuttunut 5000 euroksi 40 vuodessa, ei mikään elämää mullistava summa.

7% korolla korkoa korolle -ilmiö tuplaa rahasi 10 vuodessa, ja tätä voi tietysti jatkaa vuosikymmeniä. Eli jos aloitat 20-vuotiaana 1000 eurolla, on sinulla kolmekymppisenä 2000 euroa, nelikymppisenä 4000 euroa jne. Miljoonaan pääset jos elät 120-vuotiaaksi. Äh, ei kuulosta hyvältä. Entä jos aloitat kymppitonnilla 20-vuotiaana? Silloin pääset miljonääriksi "jo" alle 90-vuotiaana.

Ongelma rikastumisessa on, että useimpien ihmisten pitäisi monikymmenkertaistaa sijoitusvarallisuutensa ennen kuin heistä tulisi rikkaita. Pelkkä korkoa korolle -ilmiö ei mitenkään riitä siihen.

Kuinka siis rikastun? 

Avain rikastumiseen on jatkuva säästäminen, ja näiden rahojen sijoittaminen tuottavasti. Jos säästät 10 000 euroa vuodessa, on sinulla 30 vuoden kuluttua 300 000 euroa jos et sijoita rahoja ollenkaan. Jos sijoitat rahat 7% tuotolla, ja laitat tuotot turvaan 0%-tilille, on sinulla jo yli 600 000 euroa. Jos sijoitat myös tuotot, pääset miljoonaan 30 vuodessa.

Q3/2017: Suuria muutoksia

Sijoituksissani tapahtui suuria muutoksia kolmannella kvartaalilla, koska ostin itselleni asunnon. Jouduin jonkin verran myymään sijoituksia, sillä maksoin asunnosta noin 30% omalla rahalla. Tästä tulee tietysti ikäviä veroseuraamuksia ensi vuonna maksettavaksi.

Brutto-omaisuuteni arvo lähestyy jo puolta miljoonaa, kun asunnon laskee mukaan; netto-omaisuuteen osto ei pahellin vaikuttanut, tosin varainsiirtoveroon ja pikkuremontteihin kuluu tietysti rahaa. Velkavipu nousi kertaheitolla 27 %:iiin, eli tuosta puolesta miljoonasta 27 % on lainaa ja 73% omaa rahaa. Edellisellä kvartaalilla lainaa oli vielä vain 15 %. Velkavivun lisäämistä hankaloittaa se, että pörssisijoitukseni ovat pääasiassa eurooppalaisissa ETF:ssä, eikä IB suostu antamaan niitä vastaan lainaa.

Salkun arvoon olen huomioinut asunnon ostohinnalla, enkä tule muuttamaan sen arvoa jatkossakaan. Remonttien rahoitusvastikkeet lasken menoksi, eli ne eivät kasvata asunnon arvoa. Asuntolainan lyhennyksen lasken lisäsijoitukseksi salkkuun, ja samalla tietysti velkavipu pienenee. Salkun arvo pinnisti pieneen nousuun kvartaalin lopulla, kun euron arvon nousu hiipui.

Lisäsijoitukset jäivät tällä kvartaalilla minimaalisiksi muista menoista johtuen. Jatkossa kirjanpidossa tulee mielenkiintoista, kun kaikki rahat eivät tulekaan puhtaana käteen omalle tilille, vaan suurin osa on firman tilillä. Pitäisikö varallisuuslaskelmissa alkaa huomioimaan verovelka jotenkin? Toki noissa henkilökohtaisissa sijoituksissa on verovelkaa nytkin, yli 20 000 euroa...
Henkilökohtaisen kulutuksen uskon pysyvän ennallaan jossain 1600 euron/kk tienoilla, ja sen verran aion nostaa firmasta ulos, loput rahat kannattaa varmaan sijoittaa firman kautta.

Ai niin, viime vuoden verotuspäätös tipahti vihdoin postiluukusta, odotetusti hieman mätkyjä tulossa. Kaikki vähennykset menivät läpi, mm. työhuonevähennys 380 euroa (pääomatuloista). Koko vuoden veroprosentiksi tuli 26,6 %, ja siihen päälle pakollisia maksuja 7,3 %.

Yksipäiväinen työviikko - olenko jo taloudellisesti riippumaton?

Ranskaa osaavat voivat kertoa mitä "entrepreneur" tarkoittaa ;)

Ensiksi pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta; yli kaksi kuukautta edellisestä blogipostauksesta on aivan liian kauan. Puolustukseksi täytyy sanoa, että on tässä ollut aika paljon muita asioita mielessä.

Ensinnäkin se suurin muutos, eli en ole enää työntekijä. Tai no, tavallaan kyllä, mutta irtisanouduin edellisestä työstäni ja minulla on nyt oma firma (osakeyhtiö) jonka kautta työskentelen. Olen siis yrittäjä.

Samaan syssyyn tein toisenkin ison muutoksen, eli olen jälleen asunnon omistaja. Päätin, että kannattaa ostaa asunto kun on vielä palkkatyössä, kun pankin näkökulmasta on vakaat tulot toisin kuin yrittäjällä. En maininnut pankille, että olin jo jättänyt irtisanoutumisilmoitukseni. :D

Ostin mielestäni asunnon kohtuulliseen hintaan, en alueelta jonka hinnat ovat nousseet paljon viime vuosina, mutta ei myöskään ihan maaseudulta. Asunnon myyjät joutuivat kyllä myymään halvemmalla kuin olivat asunnon viitisen vuotta aikaisemmin ostaneet (ainakin jos remontit huomioi), se kertonee jotain hintakehityksestä alueella. En laske asunnon hinnannousun varaan jatkossakaan, vaan olen tyytyväinen jos sen arvo pysyy ennallaan. Vuokrakohteeksikaan tämä ei ole optimaalinen, koska on sen verran iso (kyllähän yksi ihminen tarvitsee vähintään kolmion jotta mahtuu asumaan mukavasti??). Hinnasta sanottakoon, että se on mummonmiljoonan luokkaa, eli aivan järkyttävä rahamäärä mutta silti nykyään pikkuraha...

Niin, palatakseni otsikkoon: koska olen vasta aloitteleva yrittäjä, ei minulla ole vielä paljoa asiakkaita. Toistaiseksi teen noin yksipäiväistä työviikkoa, ja se ilmeisesti riittäisi kattaamaan menoni verojen ym jälkeen. Kirjoitin aikaisemmin miten työnteon vähentäminen vaikuttaa nettotuloihin, mutta kirjoitin silloin työntekijän näkökulmasta. Silloin laskin, että 2,5 päiväinen työviikko kattaisi menoni; nyt toki kuluni ovat laskeneet, jos asumiskuluksi lasken vain vastikkeen, lainan korot ja remonttivarauksen. Mutta samalla yrittäjänä laskutan asiakkailta paljon korkeampaa tuntihintaa kuin olen aikaisemmin saanut tuntipalkaa, ja pystyn itse vaikuttamaan huomattavasti veroihini ja eläkemaksuihini. Voin nostaa yrityksestä ulos vain sen verran rahaa kuin tarvitsen, ja jättää loput kasvattamaan yrityksen varallisuutta. Koska minulla on aika paljon sijoituksia, voin nostaa tarvittaessa hyvin pientä palkkaa, tai jopa olla kokonaan ilman. Twitterissä jo uhkasin lopettaa tuloverojen maksun loppuvuodeksi :D  Yli 25% veroja minun ei oikeastaan koskaan tarvitse maksaa yrittäjänä.

Q2/2017: Valuuttakursseilla takapakkia

Salkku kehittyi yllättävän huonosti viime kvartaalilla, vaikka pörssikursit olivat lievässä nousussa. Syynä oli ilmeisesti se, että dollari heikkeni (tai euro vahvistui) enemmän kuin kurssit nousivat. Tappiota ilman lisäsijoituksia tuli kuitenkin vain 1,6 %, joten ei tuo nyt niin paha juttu ole. 

Kvartaalin loppupuolella tein suuremman muutoksen salkussani, tekemällä aika suuren korkosijoituksen sijoitusasunnot.com:in projektiin. Tämä on aika lyhyt märäaikainen sijoitus, joten rahoille täytyy keksiä jokin muu sijoituspaikka myöhemmin. Pidän kyllä ei-osakesijoituksista, kunhan niistä saa tarpeeksi hyvää tuottoa. Velkavipua on nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin, tosin vieläkin alle 15 %. Huomasin ikäväkseni että IB ei anna luottoa DB x-trackers ETF:iä vastaan ollenkaan (lainoitusaste 0%), siksi jouduin myymään enemmän omistuksiani kuin olin ajatellut. Ostin tilalle vastaavia iSharesin ETF:iä, jolloin sain lainaa.

Kolmannella kvartaalilla on sitten tulossa vielä suurempia muutoksia elämään ja sijoituksiin, lisää siitä myöhemmin.

Oletko sijoittamisriippuvainen?

Meistä suomalaisista kolme neljästä on ainakin joskus viimeisen vuoden aikana tehnyt jotakin sijoituksia. Sijoittamisella haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa. Ja sitten ihmiset sijoittavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että sijoittaminen muuttuu ongelmaksi.

Suurin osa sijoittajista on niin sanottuja viihdesijoittajia. He sijoittavat tuloihinsa nähden kohtuudella eikä sijoittaminen aiheuta haittoja sijoittajalle tai tämän lähipiirille. Sijoitukset tarjoavat sopivassa määrin jännitystä, viihdettä ja nautintoa.

Ongelmasijoittaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista sijoittamista, joka vaikuttaa kielteisesti sijoittajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Siitä ei enää saakaan jännitystä, eikä edes rahaa. Kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sijoittaja häpeää käytöstään, hän haluaa salata ongelmat eikä usein edes myönnä sijoittamisesta aiheutuvia haittoja. Ongelmasijoittaja kokee ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä ja sijoittaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta. 

Sijoittamisongelman tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

• Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää sijoittamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa?
• Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon sijoitat?
• Teetkö kauppaa warranteilla, turboilla ja viputuotteilla?
• Ostatko lisää paljon laskeneita osakkeita, ajatellen, etteivät ne voi laskea enempää?

Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymyksistä, niin sinulla on todennäköisesti jonkin asteinen sijoittamisongelma.

No, Suomessa ei oikeasti taideta tuntea käsitettä sijoittamisriippuvuus. Se voi kuitenkin olla joillekin ihmisille todellinen ongelma, eräänlainen peliriippuvuuden ja nettiriippuvuuden sekoitus. Myönnän, että itsekin käytän ison osan vapaa-ajastani sijoittamiseen liittyvien aiheiden parissa. Laitan sijoituksiin kaikki rahani, ja vähän enemmänkin. En kerro sijoituksistani läheisilleni tai työkavereilleni. Toki täällä netissä voin niistä ihan avoimesti kertoa, kun se onnistuu anonyymisti. En kuitenkaan koe, että sijoittaminen olisi minulle ongelma, ainakaan niin kauan kuin kurssit jatkavat nousuaan...

Tunnistatko itsessäsi sijoittamisriippuvuuden merkkejä?

Jos ryhtyisin vuokranantajaksi, näyttäisi hakemuslomake tältä

HUOM: Tätä kirjoitusta ei tarvitse ottaa ihan tosissaan. En ole koskaan omistanut vuokra-asuntoja.

1. Kuinka kauan uskot asuvasi tässä asunnossa?
a) kunnes löydän paremman (0 pistettä)
b) 1-2 vuotta (1 p.)
c) 3-5 vuotta (4 p.)
d) lopun elämääni (5 p.)

No tämä on aika selvä ja perustavanlaatuinen kysymys. Mitä pidempään hakija haluaa asua, sitä parempi. Kuitenkin tämä kysymys puuttuu monista hakulomakkeista; eikö vuokranantaja usko hakijan kuitenkaan vastaavan tähän rehellisesti, vai mikä on syynä?

2. Mitä teet / mitä aiot tehdä lähitulevaisuudessa?
a) työtön (0 pistettä)
b) opiskelen (1 p.)
c) töissä (2 p.)
d) eläkkellä (3 p.)
e) olen taloudellisesti riippumaton (5 p.)

Tämä kertoo lähinnä kuinka vakaat tulot hakijalla on. Usein kysytään kyllä mitä hakija tekee juuri nyt, mutta jos hakija aikookin lopettaa työn ja siirtyä opiskelijaksi asunnon saatuaan... no, ei välttämättä kerro sitä tässäkään rehellisesti.

3. Miksi muutat?
e) muutan ensimmäiseen omaan asuntoon (0 pistettä)
b) muutan yhteen poika/tyttöystävän kanssa (1 p.)
c) muutan erilleen puolisosta
  c.1) avoeron takia   (2 p.)
  c.2) avioeron takia  (3 p.)
  c.3) asumuseron takia  (2 p.) 
d) muutan/muutamme omistusasunnosta vuokralle (3 p.)
e) muutan/muutamme halvempaan (2 p.)
f) muutan/muutamme isompaan (4 p.)
g) puoliso kuollut / muuttanut vanhainkotiin tms (5 p.)
h) kaverin kanssa kimppakämppään (2 p.)
i) muutan/muutamme työn takia (3 p.)
j) muutan/muutamme opiskelun takia (2 p.)

Mitä väliä silloin on miksi hakija haluaa muuttaa? Se kertoo paristakin asiasta: onko hakijalla varaa maksaa tästä asunnosta, ja kuinka kauan hän tulee tässä asumaan. Lisäksi jos hakija ei ole koskaan asunut omassa kämpässä, ei hän välttämättä osaa asua kerrostalossa.
Jos kyseessä on nuorenparin ensimmäinen yhteinen kämppä, on hyvin mahdollista ettei suhde kestä ja pari haluaa luopua asunnosta. Erilleen muuttavissa taas on riski että pari palaa takaisin yhteen (avioerossa tämä on hyvin epätavallista).

4) Minkä takia uskot muuttavasi pois täältä?
a) muutan omistusasuntoon (2 p.)
b) tarvitsen enemmän tilaa / muutan yhteen jonkun kanssa (1 p.)
c) muutan työn/opiskelun perässä toiselle paikkakunnalle (1 p.)
d) muutan halvempaan (0 p.)

Tämä kertoo myös siitä kuinka kauan hakija tulisi asumaan, ja millainen rahatilanne hänellä on. Jos hakija aikoo muuttaa omistusasuntoon, on hänellä (toivottavasti/luultavasti) rahaa säästössä, eikä vuokranmaksussa tule ongelmia

5) Kuka maksaa vuokravakuuden ?
a) maksan itse (2 pistettä)
b) vanhemmat maksavat (1 p.)
c) kela (0 p.)

Jos hakija ei laita ollenkaan omaa rahaa kiinni asuntoon, ei hänellä ole yhtä suurta intressiä huolehtia vuokranmaksusta ja asunnon kunnosta..

6) Jos olet asunut aikaisemmin vuokralla, anna edellisen vuokranantajan yhteystiedot

Työpaikkaa hakiessa voidaan ilmoittaa suosittelijoita, niin miksei asuntoakin haettassa? Edellinen vuokranantaja voi kertoa onko hakija maksanut vuorat ajallaan ja onko ollut ongelmia. Toki täytyy jotenkin varmistaa, että tämä henkilö on oikeasti ollut hakijan vuoranantaja, eikä tässä yritetä huijata. Siksi kysyisinkin nämä kysymykset suullisesti, ettei hakija pysty liikaa suunnitelemaan vastauksiaan.

Kuten ylläolevista pisteytyksistä voi päätellä, olisi suosikkivuokralaiseni vanha mummo jonka puoliso on kuollut. Syyt ovat seuraavat: 1) mummo tuskin vaihtaa asuntoa löydettyään uuden poikaystävän,  2) mummolla ei ole syytä vaihtaa asuntoa, muuta kuin vanhainkotiin/ruumishuoneelle, 3) mummolla on vakituiset eläketulot loppuelämäksi, 4) mummot harvemmin järjestävät bileitä tai muuten aiheuttavat häiriötä, 5) parhaassa tapauksessa mummo maksaa vuokraa asunnosta vaikka on jo siirtynyt sairaalaan/vanhainkotiin ("kyllä minä vielä muutan takaisin kotiin kunhan tämä lonka paranee"). Toki vanhoissa mummoissa on pari vaaratekijää: mummo voi kuolla kupsahtaa asuntoon ja aiheuttaa ikäviä hajuhaittoja, tai mummolla voi olla alkoholi- tai mielenterveysongelma,.Vaikka muuten suhtaudun lemmikkeihin sallivasti, niin vanhalla mummolla en haluaisi oleva eläimiä.

Mitä mieltä olette, olisinko k*sipää vuokranantaja? Onko näissä kysymyksissä järkeä, ja suostuisitteko itse niihin vastaamaan?