Vertaislainoissa houkuttelee korkea korko, se on usein 15% ja 30% välillä. Todellisuudessa sijoittajan saama tuotto on huomattavasti pienempi suhteessa sijoitettuun pääomaan, koska lainanottaja lyhentää lainaansa (ja vielä aika nopeasti jos kyse on 1-2 vuoden lainasta). Täytyy myöntää, että tuo johti minuakin harhaan. Kun sijoitin lainoihin lähes 20% p.a. korolla 1-2 vuoden lainoihin, ajattelin tietysti saavani yli 20% tuottoa. Todellisuudessa tuotto olisi alle 9% (ennen veroja!), koska lainoja lyhennetään.
Tuolla erolla on suuri vaikutus luottotappioiden sietoon; 20% tuotto-odotus ei tarkoita, että 20% lainoista saisi defaultata ilman että häviän mitään. Käytännössä jo 6% luottotappio saa koko sijoituksen menemään miinukselle (verojen jälkeen).
Tässä alla näkyy karu totuus sijoituksistani lainaaja.fi:n kautta:
"Yllättäen" ei lainafirmojen sivuilta tällaisia kuvaajia löydy. |
Sijoitin siis 650 euroa keskimäärin 19,30% korolla. Lainat olivat 1- ja 2-vuotisia, keskimääräinen laina-aika 15,6 kk. Jos kaikki olisivat maksaneet lainansa takaisin suunnitelman mukaan, olisin saanut takaisin 708 euroa (huima 58 euron voitto ennen veroja). Yksi lainanottaja maksoi lainansa takaisin ennenaikaisesti, siitä tuo iso hyppäys alussa. Sekin osaltaan pienensi tuottoani, vaikka sentään sain pääomaani takaisin. Lisäksi, koska lainoja on maksettu myöhässä, korkojen osuus on suurempi kuin pitäisi. Siksi verojakin joutuu maksamaan "turhaan"; mielummin ottaisin pääomani takaisin...
Kukaan lainanottajista ei maksanut lainojaan täysin vapaaehtoisesti takaisin, kaikki menivät vähintään perinnän kautta ja melkein kaikki ulosottoon.
Fixura näyttää tavallaan paremmalta, koska break-even (poislukien verot) on melkein saavutettu. Laina-ajat ovat pidempiä (keskimäärin 40kk) ja korkokin on korkea, keskimäärin 26,3%. Toisaalta tässä vaiheessa lainojen pitäisi olla lähes kokonaisuudessaan maksettu. Melkein 40% rahoista, 1300 euroa, puuttuu!
Bondora eroaa muista siinä, että ollaan vielä alkuvaiheessa. Lainat ovat vaihtelevan pituisia (12-60 kk) ja myös koroissa on suurta hajontaa (10-28%). Keskimääräinen laina-aika on 2 vuotta, mutta joukossa on myös 5 vuoden lainoja, siksi kuvaajassa on pitkä 'häntä'. Keskikorko on 20% luokkaa. Vuoden kuluttua pitäisi olla break-even-kohdassa, mutta taitaa mennä vielä kaksi vuotta...
Venäjä-osakkeetkin vaikuttavat tuon rinnalla kassahovilta..;)
VastaaPoistaKiitos kokemuksien jakamisesta, ei houkuta sijoittamaan vertaislainoihin.
VastaaPoistaJos sijoitat vertaislainoihin hajauttamisen takia, niin miksi et tutkailisi vaihtoehtoa tuottoa.fi -sijoituksesta?
Rehellisyyden nimissä on todettava, että itse hylkäsin tuon vaihtoehdon, mutta kyllä se aina suoran vertaislainauksen voittanee...
Moikka,
VastaaPoistaKiva lukea muiden kokemuksia vertailainauksesta. Itse en ole sijoittanut vertaislainoihin kuin Isepankurin / Bondoran kautta ja olen ollut melko tyytyväinen tuloksiin. Olen sijoittanut lähestulkoon ainoastaan virolaisiin lainoihin ja viime vuoden toteutunut tuotto näyttäisi olleen noin 14 %. Tässä laskelmassa yli 60 päivää myöhässä olleet lainat on kirjattu kokonaan alas, vaikka niistäkin on ihan hyvin tullut suorituksia.
Uudistukset eivät tosin vakuuta ja saa nähdä, miten Bondoran käy. Moni tuntuu olevan muutoksista käärmeissään, eikä ihme. Itsekään en ole ottanut uutta robottia käyttöön, enkä ainakaan alkuun ota, jos en voi paremmin kontrolloida sijoituspäätöksiäni.
Hyviä tuottovertailuja! Nämä sijoitukset ovat hyvä lisä sijoitussalkkuun mutta samat lainalaisuudet pätevät kuin muussakin sijoitustoiminnassa. Tuotto syntyy riskistä ja huonot toimijat ,pilaavat koko alan maineen.
VastaaPoistaOlen itse sijoittanut mainitsemiesi alustojen kautta, suurin vertaislainasalkku on tällä hetkellä Fellow Financella, lisäksi (valitettavasti) sijoitin myös Trustbuddyn kautta.
Omat tuotot ovat menneet suuruusjärjestyksessä suurin piirtein näin:
- Fellow Finance, nettotuotto arviolta 14% viimeisen vuoden ajalta
- Fixura, arviolta 11% viimeisen vuoden ajalta
- Lainaaja.fi, kaikki viisi antamaani koelainaa ovat menneet perintään
Palveluissa on suuria eroja luotonvalvontaprosessien osalta. Fellow Finance ja Fixura tuntuu olevan vakavasti liikkeellä. Lainanhakijoiden valintaprosessi tuntuu toimivan ainakin jossain määrin ja hakijoita on sijoitustarpeisiin riittävästi. Lainaaja taas tuntuu jakavan rahaa kaikille halukkaille, eli omaan salkkuuni se ei sovellu sijoituskohteeksi.
Fixuran jälkimarkkinatoiminnallisuutta en ole kokeillut, Fellow Financella tuntuu olevan vilskettä ja Lainaajan vastaavasta toiminnallisuudesta en osaa sanoa.
Mitä sijoittajan pitäisi sitten huomioida?
1. Katse tuottoihin. Kaikki mitä hyvänä myydään ei ole hyvää tavaraa. Epäilenpä että osa sijoittajista saa vielä karvaita pettymyksiä, kun kaikki ulos annettu raha ei olekaan sijoituksellisesti tuottavaa vaikka sitä sellaiseksi onkin mainostettu. Oma vertaislainojen sijoitustoiminta on keskittynyt Fellow Financelle, vaikka Fixurakin on varmasti toimiva alusta.
2. Vuosikorko on osalla toimijoista etenkin vanhemmissa lainoissa ,reilusti yli sen laissa säädetyn ylärajan 50%. Miten näiden perinnän käy, jos velallinen riitauttaa lainan? Onko pääoma menetetty?
3. Takaisinperinnän tehokkuus: osa myy saamiset ja osa perii itse. Onko mukavampaa saada pitkän ajan aikana enemmän pääomaa, vai heti osa pääomasta mutta syntynyttä tappiota ei saa vähentää verotuksessa?
Hyvä lisä salkkuun ja oikein käytettynä tuottaa varmasti hyvää tuottoakin. Suosittelen kokeilemaan, mutta varoen ja vain toimivien välittäjien kautta. En ainakaan itse halua antaa rahojani pois.
Löysin blogisi puolivahingossa, kun etsin kokemuksia vertaislainoista. Olen itse sijoittanut Lainaajaan muutaman satasen kokeilumielellä ja lupaavan alun jälkeen kokemus alkaa olla samansuuntainen kuin sinullakin. Lainat tippuvat perintään yksi kerrallaan.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista nähdä, miten tilanne vertaislainojesi suhteen on kehittynyt tämän blogikirjoituksen jälkeen. Onko perinnän kautta onnistuttu saamaan mitään takaisin parissakaan vuodessa vai oletko edelleen miinuksella?
Eipä hyvältä näytä.
PoistaLainaajasta olen saanut kaikkiaan ulos hieman yli 600 euroa, eli tappiota edelleen lähes 100 euroa. Heidän järjestelmänsä näyttää silti tuotoksi +6,81%.
Fixuraan on parissa vuodessa tullut hieman yli 100 euroa, mutta edelleen olen tappiolla. Siellä systeemi näyttää tuotoksi +49,13%, en ymmärrä miten tuo on ylipäätänsä mahdollista. Tuo on enemmän kuin saadut korot jaettuna takaisinmaksetulla pääomalla, joka sekin olisi aika vänkä tapa laskea tuotto.
Onko tuo Bondora lopettanut kokonaan kokonaan vertaislainauksen, kun siellä ei näy enää mitään lainatietoja? Sieltä näkee kuitenkin että olen saanut takaisin 1957 euroa, eli sielläkin on break-even saavuttamatta.
Kiitos. Mielenkiintoista, mutta lohdutonta. Kauankohan nämä systeemit voivat toimia, kun en netistä löytänyt oikein ketään muutakaan, joka olisi saanut omansa pois. Toki prosentit näyttävät hienolta niin kauan kun tappioiden kirjaamista lykkää hamaan tulevaisuuteen. Mintos on ollut huomattavasti sijoittajaystävällisempi, sillä siellä on mahdollisuus valita lainoja takaisinostotakuulla, ja takuu jopa toimii luvatusti. Korot ovat toisaalta pienemmät, 12%:n molemmin puolin.
PoistaOngelmana näissä on myös luotettavuus. Käyttöliittymässä näkyvät luvut eivät tunnu kaikilta osin täsmäävän ja miten varmistua että lainat ja niiden lyhennykset kohdistuvat oikein. Maksaja saattaa maksaa väärällä viitenumerolla tms. Kohdistuuko tuo koskaan oikein, vai jääkö palveluntarjoajan voitoksi. Todella vaikeaa selvittää meneekö numerot oikein. Osa numeroista ei voi pitää paikkaansa. Itse ainakin haluaisin raha-asioissa pystyä tarkistamaan helpohkosti että eurot ovat oikein. Pienellä panoksella lähdin kokeilemaan ja en kyllä suosittele kenellekään joka haluaa tietää miten hänen rahansa oikeasti menevät.
VastaaPoista