Aloitin sijoittamisen vuoden 1999 lopulla eQ-pankin kautta, sijoitin tietysti niihin yhtiöhin joiden kurssit olivat nousseet eniten, kuten JOT Automation. No, eihän siinä hyvin käynyt.
2001-2004 tuli sijoitettua pankkien rahastoihin. Tietysti hajauttaen, osa korkorahastoihin, osa riskisempiin osakkeisiin. Tuotto oli tietysti vaihtelevaa; vaikeinta oli olla myymättä niitä korkorahastoja kun ne tuottivat niin huonosti...
2005-2008 omistin FIMin sekä ODINin rahastoja, ne tuottivatkin hyvin (se olikin hyvää aikaa sijoittaa). Onneksi möin ne ajoissa pois. 2006 minusta tuli Nordnetin asiakas ja pääsin taas suorien osakesijoitusten makuun. Strategiaa ei ollut sen kummemmin, muuta kuin hajautus ja 'hyviin' yhtiöihin sijoittaminen, siis turvallisiin ja isoihin yhtiöhin. Jostain syystä sormi on kuitenkin ollut turhan herkästi siinä myyntinapilla...
2013 ryhdyin ensin Lynxin ja sittemmin IB:n asiakkaaksi, ja samalla valitsin taas hieman muokatun strategian: sijoitan yhtiöihin jotka tuottavat hyvin. Eli joko tasaista tulosta vuodesta toiseen tekeviin yhtiöihin kuten McDonald's, tai P/E-luvun perusteella edullisiin yhtiöihin kuten vaikkapa Itau Unibanco. Samalla tuli sijoitettua myös etuoikeutettuhin osakkeisiin (preferred shares), joille maksetaan kiinteää kuukausittaista osinkoa (6-7% vuodessa).
 |
| Salkkuni nykyinen jakauma |
Vuoden 2013 loppupuolella huomasin, että minähän saan ihan turhan paljon osinkoja, eli maksan turhaan veroja. En tarvitse tällä hetkellä kassavirtaa sijoituksistani, vaan yritän vain kasvattaa salkkuani mahdollisimman isoksi jotta voin sitten joskus hamassa tulevaisuudessa vaikka elää pelkillä osingoilla. Siksi otin salkkuuni myös DB x-Trackers indeksi-ETF:iä, kuten tämän. Samalla saan salkkuuni paremmin hajautusta myös USA:n ulkopuolelle. Noiden indeksien osuutta salkussa pitäisi kasvattaa, mutta se tarkoittaisi, että pitäisi myydä jotain (tai ostaa lainarahalla)...
Kirjoitan myöhemmin siitä miten seuraan omistamiani osakkeita Google Spreadsheetin kautta.
