10. joulukuuta 2017

EVVK, eli tuloverovapaa vuosi 2018

Edellisen kirjoitukseni jälkeen olen alkanut miettimään olisiko mahdollista elää normaalia keskiluokkaista elämää maksamatta penniäkään senttiäkään tuloveroa? Tämä siis niin, että oikeasti elää palkkatuloillaan, koskematta säästöihin.

Suomalaisten tulonsaajien mediaanitulo oli noin 22 000 euroa vuonna 2015, tuo on siis käytettävissä oleva tulo verojen ym jälkeen. Suomalaisten säästämisaste on tällä hetkellä aika lailla nollassa, joten tuo summa kertoo myös keskimääräisen suomalaisen menojen määrän. Sattumalta tuo summa on aika lähellä omien menojeni määrää, kun elän nykyistä pröystäilemätöntä mutta mukavaa elämää.

Koska olen nyt yrittäjä, pystyn itse vaikuttamaan paljonko saan tuloja työstäni, ja sen myötä voin vaikuttaa maksamiini veroihin.

Menot

Olen pitänyt kirjaa menoistani jo kymmenkunta vuotta, joten niiden arviointi on helppoa. Kunhan elämäni uudessa kämpässä vakiintuu, niin uskoisin menoni vuodelle 2018 näyttävän suunnilleen tältä:

Asuminen: 10 200 €
Auto ja liikkuminen: 3000 €
Hankinnat: 1000 €
Ruoka & kotitalous: 4200 €
Vapaa-aika: 2000 €
Satunnaiset: 800 €
Yhteensä: 21 200 € = 1765 €/kk

Tuon verran tarvitsen siis nettotuloja elääkseni. Yllämainittujen lisäksi kuluihini vaikuttavat myös nämä, vaikka eivät kassavirrassa näykään:

Auton arvon muutos: -1000 €
Asuntolainan lyhennys: +5400 €
Asunnon korjausvelan kasvu: -1700 €

Eli oikeastaan kuluni ovat vain 18 500 euroa vuodessa, koska tuon asuntolainan lyhennyksen maksan "itselleni". Maksamalla pois asuntolainani tarvitsisin siis paljon vähemmän tuloja, mutta mennään nyt näillä.

Tulot

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, omasta firmasta ei kannata nostaa enempää kuin 17 000 euroa palkkaa. Minulle tämä ei näyttäisi olevan ongelma, koska voin nostaa palkan lisäksi aika paljon verottomia etuja:

Palkka: 14 300 €
Työmatkasetelit: 300 € (verotonta)
Virikesetelit: 400 € (verotonta)
Päivärahat: 2850 € (verotonta)
Kilometrikorvausten hyöty: 1350 € (verotonta)
Asumistuki: 2250 € (verotonta)
Yhteensä brutto: 21 450 €
Koko vuoden maksettavat tuloverot: 250 €
Nettotulot: 21 200 €

Kokonaisveroprosentti olisi 1,2 %, ei paha. Jos keksin jostain vähän lisää verovähennyksiä, niin saan tuon nollaan, nyt tuossa on vain asuntolainan korot huomioitu. Oikeastaanhan veroprosenttini on 9 % negatiivinen, koska tuo asumistuki tulee valtiolta eikä firmaltani. Eli sen sijaan, että minä maksaisin veroja valtiolle, maksaa valtio minulle.

Vähän riippuen siitä missä asiakkaani ensi vuonna sijaitsevat, voi olla kannattavaa ottaa enemmän työmatkaseteleitä. Setelit ovat verottomia 300 euroon asti, mutta myös 750 eurosta ylöspäin. Silloin voin nostaa vähemmän palkkaa, ja maksaa vielä vähemmän veroja.

Päivärahat ja kilometrikorvaukset on laskettu sen mukaan, että käyn 150 päivää vuodessa asiakkaiden luona, keskimäärin 30 km päässä toimistolta (eli kotoa). Km-korvaus on 41 c/km, mutta autoni kulut lisäkilometreistä ovat alle 25 c/km, joten saan ainakin 15 c/km ylimääräistä puhtaana käteen. Myös julkisilla kulkeminen on paljon halvempaa kuin 41 c/km.

Ai mikä EVVK tuossa otsikossa? No se viittaa Kauppalehden keskustelupalstan samannimiseen keskusteluun.

13. marraskuuta 2017

Miten minimoit tuloverosi yrittäjänä

Laskeskelin tässä miten omasta yrityksestä kannattaa nostaa rahaa ulos. Verojen määrä vaihtelee todella paljon riippuen siitä, miten se tehdään, ja toisaalta yrityksen tilanne määrittelee mitkä tavat ovat kulloinkin mahdollisia.

Huomaa, että X-akseli on nettotulot, eli paljonko haluat vuodessa saada käteen.
Alla on listattu halvimmat tavat nostaa rahaa ulos yrityksestä eri tilanteissa. HUOM: näissä oletetaan ettet saa ansiotuloja muualta kuin omasta yrityksestä.

Valitse oma tilanteesi:


1. Tarvitsen alle 16 000 € käteen

Tämä on paras mahdollinen tilanne. Maksa firmasta itsellesi 17 000 euroa palkkaa, vero tästä on noin 1000 euroa eli noin 6 %. Jos tarvitset vielä vähemmän, ota silti 17 000 euroa palkkaa ja lainaa ylimääräiset rahat takaisin yritykselle. Tähän ei vaikuta firman nettopääoma mitenkään.

2. Tarvitsen yli 16 000  käteen, ja voin nostaa halpoja osinkoja

Tämäkin on aika hyvä tilanne. Nosta firmasta itsellesi palkkaa 17 000 euroa, ja sen jälkeen ns. halpoja osinkoja (alle 8 % nettovarallisuudesta). Palkan vero on noin 6 %, ja osinkojen vero on 26 % (kun huomioi yrityksen maksaman yhteisöveron). Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 17 % kokonaisverolla. 14 000 € osingot käteen vaatii noin 190 000 € oman pääoman edellisiltä tilikausilta.

3. Tarvitsen yli 16 000  käteen, firmalla on tuloja, en saa halpoja osinkoja

Firmalla ei siis ole tarpeeksi pääomaa jotta se voisi maksaa halpoja osinkoja sen 17 000 euron palkan lisäksi. Tässä tapauksessa edullisinta on maksaa palkkaa. HUOM: ota kuitenkin halvat osingot ulos, vaikka se olisi pienempi summa. Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.

4. Tarvitsen yli 16 000  käteen, firmalla ei ole (tarpeeksi) tuloja, en saa halpoja osinkoja

Entä jos firmalla ei ole tänä vuonna tuloja? Ainoat varat ovat edellisten vuosien voitot, joista on jo maksettu yhteisövero 20 %. Sanotaan vaikka, että firmalla on pääomaa 100 k€, ja haluat 30 k€ ulos.
Vastaus riippuu sitä, haluatko jatkaa firman toimintaa, vai oletko lopettamassa?

4.1. Aion jatkaa toimintaa 
Voit nostaa suoraan palkkaa, jolloin firma tekee tappiota (koska ei ole tuloja). Nämä tappiot ovat vähennettävissä tulevien vuosien voitoista. Jos firma tekee jatkossa voittoa, saa se vähentää tappiot, jolloin käytännössä olet maksanut palkastasi vain normaalin palkkaveron, eli saman kuin kohdassa 3.  Esimerkiksi 30 000 euroa saat käteen noin 23 % kokonaisverolla.
4.2. Lopetan firman toiminnan 
Jos firma ei tule jatkossakaan tekemään voittoa, ei tämän vuoden tappioista ole hyötyä. Eli jos nostat normaalia palkkaa, olet ensin maksanut yhteisöveron 20 % ja sen päälle vielä normaalin palkkaveron, eli kalliiksi tulee. 30 000 euroa käteen tarkoittaisi yli 38 % kokonaisveroa. Tässä tapauksessa tulee halvemmaksi nostaa rahat osinkoina, jolloin "kalliista osingoista" 75 %  on ansiotuloa, ja 25 % verotonta. Halvoista osingoista menee 7,5 % veroa, ja niiden maksimimäärä on 8000 euroa jos pääoma on 100 k€. Saat siis 7400 euroa käteen halvoista osingoista, ja loput nostat kalliina osinkoina. 22600 palkkaa käteen. Siis 24 000 euron palkkaa verotetaan kuin se olisi 18 000 euroa, eli maksat noin 1400 euroa veroa. Lisäksi kaikista rahoista on jo maksettu 20 % yhteisövero, 8000 euroa. Kokonaisveroaste on siis 10000/40000 = 25 %, eli kallein vaihtoehto kaikista. Lisäksi kun firman oma pääoma pienenee, vero nousee. Olisi parempi tyhjentää firma pikkuhiljaa, eli halpojen osinkojen kautta. 

Verotuksen tärkeät rajat


Tässä tärkeimmät verojen määrään vaikuttavat rajat. Jokaisen rajan kohdalla verotuksen progressiivisuus jyrkkenee, eli ylimenevän osan veroprosentti on suurempi. Suurimmat hyppäykset ovat 14 000 euron jälkeen, kun marginaalivero hyppää lähes nollasta yli 20 %:iin. 17 500 euron jälkeen vero on jo yli 30 %, eli veroprosentti nousee todella jyrkästi.

11 364 € Ansiotulovähennyksen määrä ei enää kasva
11 833 € Työtulovähennyksen määrä ei enää kasva
14 000 € Ansiotulovähennyksen määrä alkaa pienentyä
14 000 € Sairausvakuutusmaksu (päivärahamaksu) alkaa
n.17 500 € Valtion tuloveroa pitää maksaa tästä ylöspäin
20 060 € Perusvähennystä ei enää saa
n. 28 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee
33 000 € Työtulovähennyksen määrä alkaa pienentyä
36 000 € Lapsivähennyksen määrä alkaa pienentyä
n. 41 000 € Valtion tuloveroprosentti nousee

Aloita sijoittaminen Nordnetissä tai Mintos.com:ssa!

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *